sunnuntai 8. toukokuuta 2011

Musta sauna

Meillä oli sellainen perussauna, aika pieni ja naturelli puunvärinen. Pidempään olemme jo haaveilleet mustasta saunasta, ja sitten muutama viikko sitten kävimme tuumasta toimeen.


Tässä tuo sauna ennen käsittelyä.


Sauna pestiin Tikkurilan Supi saunapesulla ja käsiteltiin kuivuttuaan mustalla Supi saunavahalla. Seiniin ja kattoon aine levitettiin myyjän ohjeiden mukaan siveltimellä, lauteiden kohdalla kokeilimme kangasrievulla levittämistä, ja niin olisi kannattanut varmasti tehdä alusta alkaenkin, lopputuloksesta tuli siistimpi ja tasaisempi, eikä aine päässyt valumaan kuten siveltimen kanssa. Vaan kyllä me lopputulokseen silti olemmme varsin tyytyväisiä. Kynttilät sopivat hyvin valaisemaan tätä hämärää mökkiä ja vielä kun laittaa löylyveteen vähän tervasaunatuoksua on kuin savusaunassa löylyttelisi (niin, sellaisessa modernissa savusaunassa jossa on sähkökiuas...) :)









Olipa ihana huomata, että ette olleet blogiani unohtaneet, vaikka olinkin pitkään offline -tilassa tämän blogirintaman suhteen. Nyt kun olen saunan saanut tänne ladattua, taidan lähteä blogikierrokselle teidän kevätjuttujanne tutkimaan. Surukseni huomasin, että muutamia ihania blogeja oli poissaoloni aikana sulkeutunut tai siirtynyt tunnusten taakse. Mikäli teillä, jotka olette siirtyneet pitämään suljettuja blogeja, kutsuvieraslistallanne on vielä tilaa, laittakaahan kutsua tulemaan, mielelläni tulisin vielä teidänkin kotejanne ihastelemaan.

Tänään on kuokittu puutarhassa (mikä on aika suureellinen nimitys tuolle pienelle pihapahaselle) ja valmisteltu alkuviikosta alkavaa keittiöremonttia. Uusia tuulia siis tulossa pikimmiten. Pysytäänhän linjoilla. Ai niin, ja ihanaa äitienpäivän iltaa omalle äitille! :)

sunnuntai 1. toukokuuta 2011

Kevättä ja kirpparilöytöjä

Tulin takaisin. Monta kuukautta ilman bloggailua. Äiti, tuo mun blogini aktiivisin tutkija, on kärttänyt uusia juttuja jo kuukausia. Työkaveri totesi viime viikolla, että voisit jo jotain uutta sinne laittaa, kun aina vaan samat mekot roikkuu siellä. Onhan mun aina pitänyt ja pitänyt, vaan on aina jäänyt. Sitten tulikin jo kynnys mitään uutta tänne laittaa. Ajattelin, että jos kukaan ei enää käykään katsomassa. 


Nyt mää rohkaistuin. :)  Löysin nimittäin viikko sitten Pohjanmaalla pääsiäistä viettäessäni niin jännittäviä löytöjä kirpparilta, että tahdon ne teille esitellä.


Tällainen ihastus löytyi lähikunnan kirpputorin avajaisista. Sen lisäksi, että tämä oli aivan mielettömän ihana, oli se myös mielettömän ihanan hintainen, maksoi nimittäin vain 25 e.Olen näitä aiemmin huuto.netissä ihastellut ja siellä ovat tähän verrattuna maksaneet kyllä aivan hurjasti.

 


 Kapine kaipasi vain pesun, ja koska en noita alkuperäisiä värejä osaa kunnioittaa, maalasin rullakon reunat valkoisiksi. Puolat jätin alkuperäisen värisiksi.




Tämä on täällä blogissa moneen kertaan jo näkynytkin. Eli nuo muut pitsit ja puolat ovat tässä muutamasta vanhasta laudasta kyhätyssä hyllykössä.  



Vanha paripulpetti siirtyi tänne ompeluhuoneeseen ja toimittaa nykyään ompelupöydän virkaa.  


Ja roskiksena toimii tuo ystävältä saatu vanha puusaavi. 





Keinuhevoset ja vanhat lasten kengät ovat viime aikoina kävelleet vastaan milloin missäkin, joten myös niitä on tullut ostettua. Materialistina on niin ihana olla. :) Ei vaan, tuo kirppislöytöjen tekeminen on niin parasta, varsinkin, jos löytää oikeasti jotain ihanaa pienellä rahalla. Kuukausi sitten pidin paikallisella kirpparilla viikon verran kirppispöytää, jonne laitoin pikkurahalla myyntiin kotoa hurjasti kaikenlaista kaapeissa pyörinyttä sisustussälää ajatuksella hyvä kiertämään. Melkein kaikki meni. Siitä onnellisena olikin hyvä tehdä uusia löytöjä toisten pöydistä. :)





Pääsiäisen pyhinä tuli tehtyä löytöjä myös miehen mummolan vintiltä, jota siivottiin porukalla. Onnekasta on, että miehen äiti ja sisarukset ovat kiinnostuneet ihan erilaisista löydöistä kuin minä, joten meille kulkeutuivat mm. tämä Arabian voipytty ja lasiaarteita. Lisäksi vintiltä löytyi hurjasti vanhoja vaaleita pellavaisia lakanoita, pyyhkeitä ja pöytäliinoja, jotka vein mukanani jatkokäyttöä odottamaan.



Kellohylly alkaa olla täynnä. Viime aikoina kirputoreilta on tullut vastaan monia kellolöytöjä, joiden ohi en ole voinut kävelllä. Tuo alla oleva kolmen euron ihanuus oli yksi niistä.




Tämä hauska pieni tuoli löytyi Lempäälän pelastusarmeijan kirpparilta muutama kuukaisi sitten ennen kirpputorin lopettamista, joskin paikkaa ei oikein sitten kuitenkaan löytynyt, joten tuoli odottelee nyt varastossa myöhempiä aikoja ja sopeutumistaan meille.


Ja takaisin niiihin Pohjanmaan löytöihin. Samaisen kirpputorin avajaisista, mistä tuo rukinpuolarullakkokin löytyi, tuli vastaan myös tämä ränkky. Iskän kanssa netistä tutkittuamme päädyttiin siihen, että kapinetta on käytetty pellavan käsittelyyn. Perusteellisen pesun jälkeen tuosta neljän euron löydöksestä tuli aika kiva, ja se kököttää nyt tuossa portaiden päällä. Kapineen laatikko-osaan laitoin hopeaköynnöksen, joka toivottavasti kasvaa pian niin, että pääsee riippumaan ulos tuolta laatikosta.




Edelleen saman kirpputorin ostoksiin kuului myös tämä vanha pöytä ja jakkara. Pöydästä hioimme maalit pääsiäisyönä, ja kotiin Pirkanmaalle päästyämme maalasin pöydän valkoiseksi. Tarkoitus on laittaa pöydän etuosaan vielä laudanpala posliininuppeineen valelaatikoksi.





Kun tietokoneet ja pulpetti siirtyivät kaikki ompeluhuoneeseen, siirsimme vanhan puusängyn yläkerran aulaan vanhan pöydän kaveriksi. Nyt tästä tuli tällainen mukava pieni oleskelutila.




Tämä Pentikin korvaton hevonen muutti meille Lapualla sukuloidessa kirpputorilaatikosta, joka ei koskaan ehtinyt kirpputorille, koska me ahnaat sukulaiset ostimme tuon laatikon tyhjäksi ennen sen päätymistä julkiseen myyntiin. :)


Sellaisia kuulumisia meille. Että elossa ollaan. :) Aurinkoisia kevätpäiviä teille blogiystävät, se olis toukokuu nyt!


sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Kierrätysmekkoja


 Hellurei pitkästä aikaa!

Meinaa minulla olla kovin pitkät postausvälit tätä nykyä, tuntuu tuo arki työn ja kahden opinahjon parissa vähän turhankin tiiviiltä. Vaan tänään otin vapauden viettää laatuaikaa ompelukoneen kanssa. Muutaman tuttavan avustuksella varastoon on kertynyt aikamoinen kasa rikkinäisiä tai vanhoja, vähän liian pieniä farkkuja odottamaan jatkokäyttöä.



 Samoin löytyy kasa erilaisia kravatteja, joita jäi yli viimeisimmästä kravattimekosta. Tänään päätin näitä sitten alkaa uuteen muotoon tuunailemaan.


Tämä ensimmäinen hamonen syntyi työkaverin vanhoista farkuista (kiitosta vaan Liisa, siinä ne nyt on uudessa muodossaan).


 Tässä seuraavassa (ylä- ja alakuva) oli vähän enemmän haastetta. Farkut ovat miniteinikokoa, ja minulle siis vyötäröstä auttamatta liian pienet. Sekalaisesta kokoelmasta kravatteja ompelin taakse lisäkaistaleen, ja tästä tulikin sitten oikeastaan aika veikeä.



Tämä mekko (ylä- ja alakuva) on tehty samoin kuin edellinen, tähän käytin karmeita punaisia ja violetteja kravatteja ja edelleen aivan liian pieniä teinifarkkuja.



Tämä viimeinen hame syntyi hirmuisen kapeista ja pienistä caprifarkuista ja veljen vanhasta farkkutakista. Neljä ompelukoneen neulaa meni poikki, neljä hametta tuli valmiiksi, että aika sopiva saavutus. Vielä on aikamoinen farkkukasa jäljellä työstöä odottamassa, samoin kokoelma keltaisen ja ruskean sävyisiä kravatteja, niitä kun vielä löytäisin jostakin lisää niin saan seuraavan kokonaan kravateista tehdyn hameen valmiiksi.

Sellaista ompeluksia tänään. Kiitän paljon kaikista onnitteluista, joita tuli tuon hääpostauksen jälkeen. Sitä on nyt reilu kuukausi takana rouvana oloa ja viime viikolla saapui viimein uusi ovikyltti yhteisellä sukunimellä. Hieno oli. :)

Voikaahan hyvin ihanat blogiystävät! 

Aiempia kierrätysmekkotuunauksia löytyy 
http://eenuca.blogspot.com/2010/09/ekomekkoja.html
http://eenuca.blogspot.com/2010/04/farkkujen-uusi-elama.html

lauantai 5. helmikuuta 2011

Tunnustuksia

Blogiani on muistettu muutamalla tunnustuksella.

Tämä tunnustus saapui sekä Sumin Sörsseleistä että Irman Kammarista, kaunis kiitos teille!



Tunnustuksen sääntöihin kuuluu kertoa itsestään seitsemän faktaa. Minun faktani lähipäivistä ovat seuraavat:

1. Minä täytin muutama päivä sitten 27 vuotta, kummityttöni täyttää tänään 15 vuotta ja toinen kummityttö huomenna 11 vuotta. Olemme siis kaikki helmikuun tyttöjä.
2. Viime viikolla saimme uuden ovikyltin yhteisellä sukunimellä. Hieno. 
3. Tänään sain katkaistua neljä ompelukoneen neulaa.
4. Sain tänään myös valmiiksi neljä farkkuhametta, että yksi katkennut neula per hame...
5. Onneksi mies toi kauppareissullaan kolme pakettia neuloja lisää. On taas katkottavaa. Olen muuten oikeasti tosi taitava tuossa ompelukoneen neulojen katkomisessa ja vääntelyssä.
6. Olen juonut tänään liikaa coca colaa. Pitkästä aikaa.
7. Oikeastaan tänään olisi pitänyt tehdä ihan muuta kuin ommella, mutta ei huvittanut, ja päätin olla armollinen itselleni. Huomenna sitten...


Tämän toisen tunnustuksen sain jo kauan kauan sitten Mummu Ruususelta sekä Sanna-Marin Räpellyksistä. Kiitokset hurjasti teillekin!
Olen niin ahneella päällä, etten jaa näitä kumpaakaan eteenpäin, vaan pidän nämä tällä kertaa tiukasti itselläni. :)

lauantai 25. joulukuuta 2010

Minun paikkani...

...on sinun vierelläsi.


Vaikka me Pohjanmaan kasvatteina olemme tottuneet suuriin hääjuhliin, satapäisiin vieraslaumoihin ja megalomaanisiin juhlavalmisteluihin, me rikoimme nyt kaikkia pohjalaisten häiden etikettejä ja perinteitä, kun jätimme alun alkaenkin kaikki kutsut lähettämättä ja pidimme kahden keskeisenä tietonamme kirkon varaamiset, puvun ompelut ja sormusten ostot. Asiat valmisteltiin hissun kissun ja ilman paniikkia, joskin jotakin taisi jäädä viime tippaan, kun miehen puku käytiin ostamassa vain päivää ennen vihkimistä, ja minun mekkoni huivi ommeltiin valmiiksi häitä edeltävänä yönä.

Meidät vihittiin 23.12.2010 yhdessä Suomen kauneimmista kirkoista vihkiäistilaisuudessa, jossa olivat läsnä vain me kaksi, pappi ja kaksi todistajaa. Juuri meidän kokoisemme häät. :)


Minusta tuli sitten rouva yhdeksän vuoden yhteiselon jälkeen. Sellainen joulu meillä. :)