sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Pupuja ja puunappeja


Kurkisteluja kesälomaa kohti.


Meillä, niin miehellä kuin minullakin, alkaa kahden viikon päästä kesäloman eka osa. Vietämme kesäkuun puolivälissä pari viikkoa lomaa, sitten lisää viikkoja heinäkuun puolivälin jälkeen. Ihan käsittämätöntä, mihin tämä kevät on taas kadonnut. Tuntuu ihan huikealta, että kohta on jo loma. :)


 Itsellä on työkuvioiden suhteen tapahtunut puolen vuoden aikana hurjasti muutoksia työnkuvan muuttuessa ihan kokonaan, ja jossain kohtaa alkukevättä suuresti jo epäilin, että osaanko ikinä hoitaa näitä kuvioita niin, että kunnialla päästään kesään saakka. Ja tässä ollaan. Osasin mää. :)


Viikonlopun aikana valmistui monta hippasen kesken ollutta juttua. Tämä minikokoinen antiikkinallen menetelmillä valmistunut Pentti sai puuttuneet silmät ja kuononsa tänään.



Tekoturkiksen jämistä syntynyt Frederik -pupu valmistui jo aiemmin, vaan sai vaatetuksensa vasta tänään. Farkut ompelin miehen vanhojen farkkujen lahkeesta.



Eilen vietettiin miehen kanssa piiiiitkää televisioiltaa Netflixin parissa, ja upposin samalla pitkästä aikaa virkkaamisen maailmaan. Äitiltä tuli kirpputorikuormaan lähteväksi pussillinen villalankoja, ja päätin kokeilla, josko vielä osaisin. Harmaista villalangoista syntyi Iitu -pupu.



Laatikon kätköissä on lojunut muutamia rullia vanhaa ruostunutta rautalankaa, josta kieputtelin muutaman isomman rautalankasydämen. Tulipa rautalankarullat hyötykäyttöön. :)

(Sydämet, puput ja Pentti löytyvät täältä)


 Ja sitten joitakin viime aikojen löytöjä. Viime viikonloppuna kävin Tallinnassa työkavereiden kanssa. Siinä, missä suurin osa porukasta shoppaili vaatekaupoissa, vietin minä muutaman samanhenkisen kanssa aikaa vanhan kaupungin lukuisissa käsityökaupoissa, antiikkiliikkeissä, villasukkapuodeissa, pellavaliinapuljuissa... Sisäinen henkinen mummouteni henkäili villasukkien, pellavaisten servettien ja puunappien perään. Mukaan tarttui kasa ihastuttavia puunappeja ja aivan valloittava pellavaliina sekä pellavaservetit - ne täytyypi esitellä, kunhan saan liinan pöydälle.



Kirpparireissujen myötä kukkopillikokoelmani on kasvanut mukavasti. Tiedättekö muuten, tutkailin kukkopillejä myös Tallinnan antiikkiliikkeissä, ja hintaa oli kukkopilleillä järjestään 15 e. Hurjaa. Minä löysin näistä jokaisen eurolla tai kahdella.


Lisäksi äiti löysi kaappeja siivotessaan vanhan, oman vaarinsa aikoinaan Venäjältä tuoman maatuskan, joka pääsi muiden maatuskojeni kanssa samaan riviin. Taalainmaan hevosia mä vielä kovasti kaipailen - ei sun nurkistasi löytyisi uutta kotiaan etsiviä puuhevosia? Voisin tehdä vaikka jonkin sortin vaihtokauppaa. :)



Eilen käytiin Pirkkalan uudella Ropelli -kirppiksellä, jossa tuli vastaan jännittävä löytö. Karhulan ja Riihimäen lasipurkit pysäyttää minut aika usein, vaan lähinnä itse tiirailen pyöreitä Ihanne -tölkkejä. Keltaista Karhulan keittiötölkkiä en ole koskaan nähnyt, ja sen ostin äiten kokoelmiin. Hinta näin erikoisen värisestä tölkistä ei ollut mielestäni paha, 16 e. Erilaisia Karhulan ja Riihimäen tölkkejä on tullut vastaan kirkkaina, monensävyisinä vihreinä sekä tummanruskeina. Onko teillä parempaa tietoa, mahtaako näistä löytyä lisää jännittäviä värejä?



Meillä sunnuntai jatkuu rennosti, verkkaisesti ja aurinkoisesti.


 Iloa sinun päivääsi! :)

perjantai 24. toukokuuta 2013

Lapsikuvat

GRISLI

Olipa kerran kissa, penkki ja kamera.

TAAVI

Tai monta kissaa.

KERTU

Penkki oli hetken poissa tavalliselta paikaltaan, ja se houkutteli niin kovasti uudessa paikassaan, että jokaisen piti päästä kokeilemaan. Siinä olikin sitten hyvä räpsiä vuoden lapsikuvat meidän karvaisista lapsista. Ja siitä yhdestä karvattomasta.

ALVIN

Huomenna yritän houkutella miehen Pirkkahalliin kissanäyttelyyn. Myös nahkapoikamme näyttelymenestystä kerännyt iskä lienee olevan näyttelyssä pokaaleja niittämässä, joten voitaisiin käydä kurkistamassa. En ole koskaan ennen kissanäyttelyssä ollut, joten kerta olisi ensimmäinen.

IHANAA VIIKONLOPPUA!

tiistai 21. toukokuuta 2013

Kotimenninkäinen


Eilen löytyi ompeluvarastoa siivotessa käsiin jotakin jo unohtunutta.


Puolisentoista vuotta sitten suunnittelimme muorin ja muutaman serkun kanssa eräälle syksyiselle viikonlopulle nukentekoviikonloppua kotipuoleen. Muori, joka heikon kuntonsa vuoksi asui tuolloin vuoroin palvelukodissa, vuoroin sairaalassa, olisi tuona viikonloppuna päässyt pitkästä aikaa kotiin käymään.


Muori oli hyvin heikossa kunnossa edeltävät viikot, ja kun sovittu viikonloppu lähestyi, kotiin pääseminen alkoi näyttää yhä epätodennäköisemmältä. Nukkeviikonloppua edeltävällä viikolla pitkään aivan muissa maailmoissa ollut muori kuitenkin soitti minulle yllättäen hyvin terävänä, ja ilmoitti, että aikoo tulla viikonlopuksi kotiin nukkeja tekemään. Että hän haluaa tehdä itselleen oman nuken eikä malta odottaa viikonloppua, että pääsee käymään kotona.


Toisin kävi. Muori joutui ennen viikonloppua takaisin sairaalaan. Kävin viikonloppuna useampaan kertaan sairaalassa niin nuken osien kuin lopulta valmiiden nukkejen kanssa, jotta hän pääsisi edes jotenkin mukaan siihen, mitä oli suunniteltu tehtävän yhdessä. Muori piteli tekemättä jääneen nuken osia käsissään pitkään, mutta voimat eivät juurikaan riittäneet puhumiseen.


Se oli viimeinen kerta, kun näin muorin.


Kolme nukkea valmistui, vaan muorin tekemättä jääneen nuken osat hautautuivat kaapin nurkkaan. 


Unohtuneet nuken osat tulivat vastaan eilen. Riipaisi niin, että meinasi sydän pudota rinnasta.


Tein nuken yhdellä istumalla valmiiksi. Pörröpäisestä minikokoisesta nukesta tuli kotimenninkäinen, joka kököttää vanhasta villapaidasta saksittuun vilttiin käärittynä ja miettii elämän ihmeitä käsissään muistoista koottu elämän helminauha.

tiistai 14. toukokuuta 2013

Varaston nurkissa


 Varasto on valmis. :)


 Varaston kuluneet lankkulattiat, ruskea lautaseinä sekä tiiliseinäosuus ovat tulosteita, jotka liimasin laatikon seiniin ja pohjaan. Antiikkilehtiniput tein Antiikki -lehdestä löytyneistä "tämän vuoden numeroiden kannet" -kuvista, jotka kävivät sellaisinaan näihin minilehtiin.


Seinällä roikkuu pellavaköyttä sekä Sinellistä löytyneet muoviset minisakset. 



Puuhyllyllä on lasipullo, pieni kastelukannu sekä cokistölkki, joka on muisto ala-asteaikaisista cokiskorviksista - olin henkinen colaholisti jo silloin. :)


Puupalasta ja puutapeista askartelin pienen penkin, jonka päällä on leikkoruusun vesiputkilon päästä leikatusta kannasta tehty, harmaaksi maalattu saavi täynnä nauloja. Penkillä on myös pieni avain, jonka irrotin lapsuusaikaisesta käsikorusta, sekä kynän päässä ollut alunperin violetti nalle, joka maalattiin ruskeaksi. Anopinkielen tein vaarin varastoista löytyneeseen miniruukkuun rautalangasta, puutarhamainoksen vihreiltä sivuilta leikatuista suikaileista sekä kahvinporoista, jotka toimivat multana. Varaston nurkassa on lapio, jonka olen ostanut askarteluliikkeestä muinoin joitakin tekemättä jääneitä projekteja varten.



Beatlestaulun lasi on haljennut. "Lasin" tein kirkkaasta muovista, joka palveli niinkin tärkeässä tehtävässä kuin raejuustopurkin kantena. Siis jätemuovista, joka olisi mennyt roskikseen.


Pienet kartat tulostin netistä ja rullasin mehupullon muoviseen korkkiin, joka toimii tässä ämpärinä.


Tikapuut askartelin cocktailtikuista ja tulitikuista ja maalasin harmaaksi. Pieni kulunut pahvilaatikko löytyi iskän verstaasta, ja kävi sellaisenaan varastoon vietyjen puukeppien ja -lautojen säilytyslaatikkona.



Maalipurkit löytyivät äitin kaapeista, ja sopivat tähän sellaisenaan.


Seinällä on sisustuslehdestä löytynyt pieni talon pohjapiirros, jonka ruttasin ja rypistelin ja naulasin seinälle. 



 Varaston vartijana toimii lelukissa, joka on hypännyt pienen laatikon päälle tarkkailemaan ympäristöään.


Tämä varasto tehtiin keittiön lailla lasikantiseen, puiseen kynttilälaatikkoon, jonka koko on 20 cm x 30 cm, syvyys 10 cm. Juuri sopiva room box. :) Nyt täytys keksiä se seuraava huone. Olen kypsytellyt ajatusta lastenhuoneesta, pönttöuunilla varustetusta olohuoneesta, kasvihuoneesta... Ideoita?


Loppuun vielä nahkamiehen ei-niin-harmoninen kevennys. Kaveri söi yön aikana parinkymmenen sentin mittaisen pätkän satiininauhaa (eikä ollut muuten eka kerta, tämä koiramainen kissa syö ihan kaikkea, mikä epähuomiossa esille jää) ja tuo hieman lisäkerrosta ottanut satiininauha ilmestyi illasta uudelleen ulos kissasta yläkerran aulan valkoiselle nukkamatolle. Kyllähän Alvin ihan kiltisti ulkoisti nauhan itsestään hiekkalaatikolla, vaan koska nauhan pää jäi vielä ulostulomatkalle kissan jo juostua pois laatikosta, putosi tuotos sitten matolle nauhan pään lopulta ulkoistuttua kissasta. Lisäksi siisti nahkamies tämän jälkeen pyyhkäisi takamuksensa nätisti mattoon ennen kuin kaahasi satanen lasissa pakoon. Siinä me sitten miehen kanssa vietettiin laatuaikaa yhdessä, minä leikkasin osumaa saanutta ruskehtavaa nukkaa irti matosta ja mies imuroi syntyvää irtonukkaa samaa tahtia imurin uumeniin. Olimme niin iloisia ja onnellisia, koska ilman kissaa talo ei olisi koti, kuten eräs fiksu tästä puhelimessa kuultuaan totesi. :)

Ihanaista tiistai-iltaa sinulle! :)

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Minimaailman varastossa


Pahoittelut jokaiselle, joka ei kestä tätä mun nukkekotihurahdustani, mutta tätä nyt tulee taas. :) Kun minikeittiö vasta valmistui, on jo valmisteilla seuraava room box. Tämä sai vaikutteita Marin ullakosta.


Täällä, kuten keittiössäkin, partioi oman lapsuuden lelukissa. Vanhasta kumisesta mehupullon korkista tuli ämpäri, johon tulostin netistä minikokoisia karttoja.



Äitin varastosta löytyi minikokoisia maalipurkkeja, jotka istuivat tähän kokonaisuuteen juuri hyvin. Antiikki -lehden sivuilta löytyi minikuvat edellisten vuosikertojen kansikuvista, ja nämä sain hyödynnettyä suoraan varastoon jemmattuihin lehtinippuihin.



Miksi lie on anopinkieli hylätty varastoon...



 Jakkaran päällä on pieni muovikippo täynnä minikokoisia nauloja. Lisäksi varastoon on viety säilöön vanha nalle sekä Beatles -taulu, jonka lasi on hajonnut.


Varaston rakentelu jatkuu. Ja niin, pitäiskö huomenna oikeasti mennä töihinkin vai saiks mää jäädä kotiin askartelemaan...?


Mukavaa sunnuntai-iltaa sinulle!