Eilen otettiin itseämme niskasta kiinni ja saatiin taas kesäkuntoon tuo pieni, mutta niin kovin innostamaton pikkupiha. Tiedä sitten miksi on muka aina niin kovan takana, että saa itsensä pihalle kuokkimaan...
Kesäisin on blogit kukkakuvia pullollaan, mutta sallinette silti nää mun ainutlaatuiset puutarhakuvani. Ainutlaatuiset, ei siis siksi, että olisivat jotenkin erityisen mahtavia, vaan siksi, ettei niitä taida kovin montaa tulla lisää tänä(kään) kesänä. Tää nainen kun ei ole ollenkaan multasormi. Kuukauden päästä ei välttämättä ole pihalla mitään vihreää kuvattavaakaan, kun ovat kaikki kuvattava on kuollut kuivuuteen huonon hoidon puutteessa. ;)
En tiedä, muistaako joku mun kehnot keltaiset kokeilut sisustamisen saralla muinoin...? Huonosta yrityksestä oli tarinaaa täällä ja sen lopputuloksesta täällä. Nyt tuli keltainen uudelleen - mutta pihalle. Ja älkää suotta huoliko, siellä saa olla. Mun värisilmäni on nääs vähän harjaantunut. :D
Oli pari vuotta, jolloin meillä oli jokainen kesäkukkakin valkoinen. No lehdet toki vihreitä, mutta muuten. Nyt on perennoissa punaista ja keltaista, ja amppelissa violettia. Tasapainon vuoksi katselen sisällä päivittäin noita värikkäitä raitamattoja. Närästää. En meinaa sietää niitä. Voisko ne vaikka maalata? ;)
Terassi tuli pestyä samassa tohinassa. Hurja, miten paljon kertyy siitepölyä. Suorastaan kahlasin siinä terassia suihkutellessani. Vaan nyt kelpaa. Jos ei muuta niin kelpaa ainakin pölyttyä uudelleen.
Kesää tuli vähän sisällekin. Tehokkaasta multasormeilustapalkitsin itseni kukkapuskalla.
Lisäksi etupihan pensaskuusta siivotessa tulin nyhtäneeksi irti pienen taimen, jonka toin sitten sisälle maljakkoon. Muilla oli näitä vissiin jouluna. Mulla on, öh, kesäkuussa? ;)
Nelijalkainen väestö seurasi yläkerran ikkunan kautta tiiviisti pihan tapahtumia.
Ai niin, ja kiitos ihanista kommenteistanne edellisessä postauksessa. Siihen palaten mainitsen, että kuvia valmiista, tyynyjen täyteisestä puusohvasta joudutte vielä odottelemaan. Meillä on vielä Alvinin kanssa neuvottelut sohvan käyttötarkoituksesta kesken...
Hauskaa kesäkuuta sinulle, joka täällä piipahdit!
Mukavaltahan tuolla ainakin nyt näyttää. Yläkerran raatikin näyttää hyväksyvän tuloksen. Alvinko luulee, että tuli suurempi hiekkalaatikko hänelle?
VastaaPoistaNo arvaa vaan... Äipälle soittelin into piukassa silloin, kun lähdettiin miehen kanssa sänkyä hakemaan, ja äippä totesi juurikin, että haette stten Alvinille suuremman hiekkalaatikon. Vaan taisto jatkuu. Uusin testaus on folion levittäminen sohvan päälle. Se on toiminut tosi hyvin - nahkapoika ei ole yhtä kauhistunutta kokeilua lukuun ottamatta kertaakaan hypännyt ripisevän folion päälle. Nyt, kun muutaman viikon taas pysyy poissa sohvalta, niin menee lirautteluinto ohi - näin aina. Kertu tosin torpedoi mun folioviritelmääni kävelemällä jatkuvasti sen päällä. Kertua tuo ripinä houkuttelee, ja mua vaan vähän huolettaa, etteikö tuo nahkapoika nyt vaan ottais mallia. Että kun toinenkin uskaltaa, niin jos mäkin vielä kävisin vähän kokeilemassa...
PoistaJännä juttu, että useimmat eläimet eivät astu foliolle. Paitsi Kertu :) Kun talossa oli kolme kissanpentua ne sai pysymään pois yhdestä huoneesta asettamalla kynnyksen eteen folion. Toivottavasti Alvinin mielenilmaukset loppuvat.
PoistaTerden heinäseiväsaita on vallan hurmaava :) Ja tömmöinen antimultasormi ihastelee kukkaloistoa estoitta :D
VastaaPoistaIhanaa, että löytyy muitakin antimultasormia. Mua ei jotenkin yhtään tuo kuokkiminen innosta. Kun pääsee hommassa vauhtiin, niin on ihan mukavaa, mutta mieluummin teen jotain muuta.
PoistaMä taas oon nopeesti pihahommista innostuvaa ja yhtä nopeesti kyllästyvää sorttia. Tänään kävin just tökkäsemässä pitkään kasvattelemani (ja ihme kyllä elossa olevat) kesäkurpitsan ja tomaatintaimet istutuslaatikkoon. Nyt olen hirveän innoissani asiasta ja suunnittelen pihalle kaikenlaista.. mutta loppukesää kohti tuo on tupannu into laantumaan... Vähän kyllä haaveilen, ettei laantuis nyt.:D Nämä kuvat on hurmaavia ja tuo heinäseiväsaita on aivan ihana!!! <3
VastaaPoistaMun pihaintoni laantui tuon yhden päivän jälkeen. Nyt ovat siellä rauhassa kasvaneet ja rikkaruohoistuneet. Jos sitten loppukesästä kävis uudelleen... ;)
PoistaAi että tuo eka valokuva hivelee mun vihreännälkäistä silmääni...tuijotin sitä huumaantuneena tovin jos toisenkin...aivan mahtava!!!!
VastaaPoistaOlipa kiva kuulla, että mä olen onnistunut näppäämään jotakin toimivaa. :)
PoistaTosi hieno tuo seiväsaita! :)
VastaaPoistaKiitos Jaana. :)
PoistaIhana piha, seiväsaita on todella upea ja sanomattakin on selvää, että alimmainen kissapotretti on kuvista paras :)!
VastaaPoistaKissat menee aina ykköseksi. Hyvä niin. :)
PoistaSamaa mieltä Anu Kristiinan kanssa, kissakuva on niin lutuinen!!! <3 mulla olisi nippu naturel-värisiä seipäitä, mutta niissä ei ole tuota terävää kärkeä vaan ovat ns. puolikkaita..ei mitään hajua mitä niistä tekisi kun sängynpäätyäkään ei tarvitse..
VastaaPoistaMitäs olis jotkut sopivat sisustustikkaat? Eikäs niitä ole tehty juurikin myös puolikkaista...?
PoistaEena, huhuu!!
VastaaPoistaKoitapas siellä puutarhuroin in lomassa kurkata sähköpostiinkin :D
Mä mitään puutarhuroi... Ei tulis muuten musta ikinä mitään siirtolapuutarhaviljelijää. Ne potkis mut ulos jo ensimmäisenä kesänä, kun pääsis kasvillisuus heti karkaamaan naapurin puolelle. :D
PoistaAivan ihania kuvia <3
VastaaPoistaAurinkoisia kesäpäiviä!
Aurinkoa myös sinne melkein naapurille. :)
Poista