Kauniimpia unia...

Meillä monet kodin muutosprojektit ovat usein pitkään suunnitteilla, mutta varsinainen työskentely alkaa sitten aivan yllättäen jostakin äkkinäisestä ideasta, ja asia täytyy sitten hoitaa saman tien. Yksi tällainen projekti on makuuhuone, joka on ollut kesken pitkään, ja nyt viimein tänään valmistui aivan yhtäkkisen idean sytyttämänä.

Tänään piti olla aivan tavallinen lauantai, korkeintaan pienine viikkosiivouksineen. Vaan niin kävi, että iltapäivästä heräsi yllättäen ajatus makuuhuoneen tapetoinnista, ja ennen kuin ajatus oli edes ajateltu loppuun, olimme jo kaahanneet Rauta-Otraan, Bauhausiin ja Kodin Terraan tutkimaan tapettivalikoimia. Iltakuuteen mennessä tapetit oli ostettu ja tapetoijat aloittivat innokkaina projektiaan, puoleen yöhön mennessä makuuhuone oli kokenut muodonmuutoksen ja tapetoijat olivat aivan puhki.

Meille on tärkeää, että koti on sellainen, jossa molemmat viihtyvät ja joka on molempien näköinen. Aina eivät suunnitelmat mene ihan yksiin, sillä minun unelmakotini olisi kovin vaalea ja maalaisromanttinen, kun taas tuo mies tykkää näkyvistä kontrasteista ja selkeistä linjoista.

Yhteisymmärrys on kuitenkin jokaisen huoneen kohdalla löytynyt hyvin, ja meidän kodissa nuo molemmat tyylit yhdistyvät - toisissa huoneissa toinen tyyli painottuu enemmän kuin toinen, toisessa tilassa taas toisinpäin. Ja tämä tuntuu kyllä tosi hyvältä näin, tykkäämme kumpikin paljon myös niistä omasta ideaalista poikkeavista ratkaisuista.

Makuuhuoneessa painottuvat siis nuo ei-niin-vaaleat-ja-romanttiset ratkaisut. Harmaa laminaattilattia laitettiin jo aikaisemmin, ja sen pohjalta lähdettiin huoneen värimaailmaa suunnittelemaan. Harmaa, musta ja valkoinen sekä kohtalaisen minimi tavaran määrä - siinä se oikeastaan onkin.

Valkoiset koukerot mustalla pohjalla toistuvat sekä villahuovassa, lakanoissa ja tehosteseinän tapetissa.

Tee-se-itse sängynpääty Aina sinun vierelläsi -tekstillä on ehtaa kierrätystä, sillä se rakennettiin isän työpaikalta hävitykseen lähteneen johtajan pöydän etulevystä. (Niin, ja itse asiassa tämä pöytä on hyödynnetty viimeistä piirtoa myöten, sen laatikostot menivät isän verstaaseen työvälinelokerikoksi ja pöydän jättikokoinen pöytälevy pääsi meidän ruokailutilamme pöydän kanneksi.) Pääty sai pintaansa mustan maalin ja valkoiset kirjaimet, jotka leikkasin tukevasta paperista ja lakkasin kalustelakalla kiinni. Siinä pysyvät, ja koska lakkaa on monta kerrosta, kestävät kirjaimet hyvin myös kostealla pyyhkimisen.

Nämä pienet syötävän suloiset töppöset löytyivät joitakin aikoja sitten kirpputorilta, ja sopivat vallan hyvin tähän huoneeseen.

Tämänhetkiset verhot ovat vielä väliaikaiset, ja kunhan saadaan sopivasta ideasta kiinni, teen makuuhuoneeseen "oikeanlaiset". Sängyn petaamisen kanssa olemme niin kehnoja, että päiväpeittoa taitaa olla turha ostaakaan, ja noita mustia lakanoita on tullut useampiakin kaappiin jemmattua, joten niillä pärjätään hyvin ilmankin päiväpeitettä. Mutta nyt tää läks nukkumaan kauniimpia unia uudistuneeseen unihuoneeseen, siispä

Mukavaa sunnuntaita teille ihanaiset!