Sulevi ja kaverit

  Muistatteko Sulevin, tontun, joka muutti meille Tyynelän tonttulasta viime kesänä? Sulevi sai tänään ystäviä, kun kotiuduimme Pohjanmaan reissulta mukanamme kaksi tonttua.

Olen aivan myyty näihin Eija Porkolan persoonallisiin tonttuihin, ja nyt meiltä löytyy siis Sulevin lisäksi vanha, suuri Ilmari -tonttu ja pienempi, Sulevin kokoinen Armas. Armas ja Ilmari ovat asettuneet kodiksi ja ovat jukran pujut niin hienoja! 

Mieheltä sain pikkujoululahjaksi Tontun vuosi -kirjan, joka on kuvitettu Tyynelän tonttujen kuvin.

Suosittelen kyllä jokaista joulutunnelmaa etsivää suuntaamaan Pietarsaaren suuntaan Tyynelän tonttulaan. Sieltä löytyy joulutunnelmaa - ja ennen kaikkea niitä tonttuja.

Punaista on tullut nyt sitten siroteltua sinne tänne, ja kuusi mukaan lukien olemme jo laittaneet joulun koko kotiin. Musta tuskin on perinteinen jouluväri, vaan meillä toimii tehosteena, ja sopii mielestäni hyvin punaisen ja valkoisen kaveriksi.

Ruokailutilan takaseinälle virittelimme villasukkajoulukalenterin, jossa ei kylläkään ole sisällä mitään. Somisteena on kuitenkin mukavan jouluinen.

 Mustiksi värjätyt, alun perin hyvin sekalaisen kirjavat pitsiliinat pääsivät pöydälle vanhasta pitsilakanasta ommellun liinan päälle. Tykkään hurjasti näistä liinoista mustina - kuviot tulevat niin kauniisti esille mustassa.

Tämä sympaattinen puinen tonttu lähti mukaaan muutamia vuosia sitten joulumarkkinoilta, jossa vanha mies myi näitä nikkaroimiaan puuotuksia, ja me ihastuttiin tähän romuluiseen punanuttuun.

Toinen ehdoton joulukoriste on miehen lapsena väkertämä tonttu nenälle putoilevine kakkuloineen.

Ja viimeisenä joulutonttuna keittiössä jakkaralla istuu tuo itse väkerretty Albus -tonttu. Nyt on tonttuja tupa täynnä. :)

Ai niin, ja tänäänhän oli eräs pieni, mutta tärkeä merkkipäivä. Tasan vuosi sitten tähän taloon muutti pienikokoinen, musta-valkoinen riiviö nimeltä Kertu. Ja nyt, vuosi taaksepäin tuntuu, että onko koskaan ollutkaan aikaa ilman tuota täystuhoa...?

Ihanaa joulukuun alkua teille blogiystäväiset!