tiistai 3. elokuuta 2010

*** Arvonta ***


Joskus blogia aloitellessani päätin, että jos joskus blogissani tulee olemaan yli 50 lukijaa tai yli 5000 käyntiä, järjestän minäkin arvonnan. Nyt on kuitenkin menty molemmissa jo seitsemäisellä alkavaan lukemaan, joten sen kunniaksi siis nyt tässäkin blogissa arvonta. On ihan huippua, ettei täällä tarvitse yksinään jorista, vaan että teitä käy täällä enemmän ja vähemmän säännöllisesti näin paljon tutkimassa ja kommentoimassakin! Olen hurjan onnellinen teistä jokaisesta. :)


Arvon tähän postaukseen kommentin jättäneiden kesken kaksi palkintoa, ja palkinnot ovat edellisen postauksen teemaa jatkaen toilettihenkisiä. Toisena palkintona valkoinen paketti, jossa valkoinen wc-sydän pienellä wc-rullalla, maitosaippua, kipsinen wc-kyltti sekä pehmotaulu vanhasta mainoksesta, jossa mainostetaan sekä 20 vuotta ulkonäköä nuorentavaa ihovoidetta että lihotuspillereitä rumille, laihoille naisille - mainos lupaa jopa 12 kilon painonnousua muutamassa viikossa! :)



Toisena palkintona alla oleva pellavapitsillä höystetty setti, jossa pehmotaulu Uppo-Nallen pissirunolla ja pienellä wc-rullalla, wc-sydän, vaniljasaippua sekä kipsinen wc-kyltti.




Arvontaan osallistut siis jättämällä kommentin tähän postaukseen. Myös minä tahtoisin tietää, kuka olet ja miksi käyt täällä, eli avaahan sanainen arkkusi kommentissasi. Kommenttiin voit myös esittää toiveen siitä, kumman palkinnon mielummin itsellesi tahtoisit.

Lukijuudella ei tässä arvonnassa tienaa lisäarpoja, vaan jokaiselle kommentoijalle lähtee yksi arpa, mutta mikäli blogissani käyt silloin tällöin tutkimassa, olen tietysti varsin onnellinen, jos itsesi lukijaksikin klikkaat. Arvontaa saa tietysti linkittää omillekin sivuille. Osallistumisaikaa on elokuun loppuun saakka.


Ihanaa viikkoa
jokaiselle vielä lomailevalle, jo töissä puurtavalle tai kotona touhuavalle!

maanantai 2. elokuuta 2010

Toilet x2


Viimein noita lupaamiani toilettikuvia. Kotimme kaksi vessaa on muuttunut kohtalaisen paljon siitä, mitä olivat alkujaan.

Kotimme kaksi vessaa on jaettu kahden asukkaan kesken kristillisesti tasan - toinen sulle, toinen mulle, koska hampaita pestessä ja aamulla hiuskuontaloa tuunatessa ahtaissa vessoissa tulee aina erimielisyyksiä tilan käytöstä. Tässä tämä minun toilettini - ennen muutoksia (koska on niin ruma, laitan vain pikkuruiset kuvat).


Aikas kaamea. Nyt viimein muutosten jälkeen näyttää tältä:












Alakerrassa on miehen yksiö, ja se näytti alkujaan tältä:


Siis jos mahdollista, tämä oli vielä hirveämpi kuin yläkerran toiletti. Siitä ei muutosten jälkeen tullut yläkerran toiletin kaltaista valkoista romantiikkavessaa, vaan tummanpuhuva nykyhuussi:







Kummassa tahansa istuu nyt paljon mieluummin kuin ennen. :)

sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

Edes yksi oma aikuinen

Palasimme tänään hurjan väsyneinä, mutta onnellisina ja sydämet rakkautta pullollaan Virosta maailman suloisimpien lasten luota.


Vuosia sitten lähdimme siskoni kanssa silkasta päähänpistosta ja uteliaisuudesta pienen yhdistyksen järjestämälle kummimatkalle syrjäiseen virolaiseen lastenkotiin. Siltä tieltä ei ole paluuta ollut, vaan puolet sydämestä jäi lastenkotiin. Mukaan lähti myös pikkuveli, ja hiljalleen joukko on kasvanut epäsäännöllisen säännölliseksi. Yhdistystä itseään ei ole enää vuosiin ollut olemassakaan, mutta me muutamat mukana olleet (siis tämä meidän sisarusparvi puolisoineen ja muutamia muita kulkijoita) olemme pienellä porukalla jatkaneet lastenkotireissuja aina jouluisin ja kesäisin.


Perustarpeet näillä lapsilla ovat hyvin kunnossa, varmasti paremmin, kuin monessa muussa lastenkodissa. Heillä on vaatteita, ruokaa ja hyvät asuintilat. Heiltä puuttuu kuitenkin se oma aikuinen. Ihminen, joka vie rannalle uimaan, joka jaksaa hyppyyttää reppuselässään koko päivän, joka muistaa jouluna ja syntymäpäivänä, joka vie jäätelölle lähikahvilaan, joka järjestää picnic-juhlia ja ilmapallokekkereitä - ja joka ennen kaikkea pitää sylissä, tykkää niin vimmatusti ja on sillä hetkellä olemassa vain heitä varten, tässä ja nyt. Lastenkodin kasvattajat ovat tietysti niitä ensisijaisia aikuisia, vaan me pyrimme parhaamme mukaan reissuillamme paikkaamaan sitä, mihin heillä ei arjessa välttämättä ole resursseja.



Olemme ottaneet tavaksi hankkia jokaiselle lapselle tervetuliaispaketin, jouluksi myös joululahjat. Tekemistä riittää, kun lapsia on reilut 30, mutta kun tietää, että vastassa odottaa kolmisenkymmentä mukulaa, joille meidän pakettimme ovat niitä joulun ainokaisia tai kesäisin odotettuja yllätyspaketteja, ei tulisi mieleenkään jättää hommaa kesken.


Paketteja tärkeämpää on kuitenkin se, että vierailuidemme ajan olemme olemassa vain heitä varten. Pelaillaan, halaillaan, pallotellaan, hypitään, juostaan, lauletaan, nauretaan, tanssitaan, piirretään, jumpataan, retkeillään, askarrellaan, herkutellaan, uidaan, leikitään, sylitellään ja suukotellaan. Lapset ovat venäjänkielisiä, joten yhteisen kielen puuttuessa puhutaan kaikkia kieliä päällekkäin, piirretään, kirjoitetaan, viitotaan, näytetään kädestä pitäen - ja tullaan ymmärretyiksi puolin ja toisin juuri sen verran, kuin on tarpeen.


Ihana reissu takana. Ensi viikkoon lähden väsyneenä, mutta taas yhtä arvokasta kokemusta rikkaampana.

lauantai 17. heinäkuuta 2010

Luova leikki -haaste

Lupaan lähettää jotain itsetehtyä viidelle ensimmäiselle, jotka jättävät kommentin tähän postaukseen. Heidän tulee vuorostaan julkaista tämä omassa blogissaan ja lähettää jotain itsetehtyä viidelle ensimmäiselle, jotka siihen kommentoivat. Sääntönä on että yllätyksen pitää olla itse tehty ja toimitettu osanottajille vuoden 2010 aikana.


Osallistuin Päivänsäde ja menninkäinen sekä Onnellinen päivä -blogeissa hauskaan haasteeseen, ja kokeilen nyt, löytyisikö teistä viittä innokasta haastetta jatkamaan.


 Homma etenee siis seuraavasti:

Viisi ensimmäistä kommentin jättäjää tulee samaan minulta jotakin itse tehtyä, todennäköisesti jotakin, jota värkkäilen ompelukoneen kanssa, ja postitan ne osallistujille tämän vuoden 2010 aikana. Yritän tehdä jotakin osallistujan näköistä.
Jos jätät kommentin tähän postaukseen ja lähdet leikkiin mukaan, osallistut myös itse samalla panoksella.
Osallistuja bloggaa asiasta omassa blogissaan ja valmistaa myös viisi itsetehtyä asiaa omille osallistujilleen.


Löytyykö sinusta leikkimielisyyttä ja väkerrysintoa lähteä tällaiseen haasteeseen mukaan?

perjantai 16. heinäkuuta 2010

Tuunauksia, vanhoja aarteita ja kissapostia

Kesäpäivät ovat touhua täynnä. Niin ne ovat nyt kuin ne olivat myös parikymmentä vuotta sitten.

(päiväkirjamerkintä ensimmäisestä päiväkirjastani vuodelta 1991; päivän tapahtumien raportoinnin voi näemmä tiivistää myös yllä olevaan muotoon)

Nämä helteet... Seuraavasta kommentistani saan todennäköisesti virtuaalisen mustan silmän ja iskun leukaani, mutta niin, saisi tulla jo viilempää. Kesä on ihanaa aikaa, mutta en tykkää helteistä. Että minun puolestani saisi jo vähän viiletä. 25 astetta riittäisi. :) Näillä keleillä ei paljon jaksa mitään värkkäillä ja touhuta, mutta jotakin pientä kuitenkin. Helteitä olen pakoillut muutamina päivinä kirppareilla, ja Lempäälästä Halkolantien kirpparilta löytyi muutamalla eurolla peltinen valkoinen kannu, joka on kastelukannuna kauniimpi kuin perusmuovinen sisarensa.



Tästä pienestä emalisuppilosta maksoin Pirkkalassa kirpputori Alfassa 2 e. Alakuvan löydöt ovat Tampereen Tallipihan Villa Harmoniesta, Anu Pellisen hurmaavat kortit Gepettosta.



Sitten tähän minun hömppälöytööni. Pirkkalan Alfasta löytyi kaamea n. 40 cm korkea puuhevonen, jolla oli kaamea ilme ja aika kova hinta. Tekele on saletisti uusvanha, vaikka hintalappu mainosti aidosti vanhaa hevosta. Kaamea kuitenkin, mikä lie intiaanien toteemihevonen.. En kuitenkaan saanut silmiäni ja näppejäni irti tuosta kaameudesta, vaan mukaani lähti, ja mukisematta pulitin hevosesta vaaditut 25 e.


Illalla heitin hevosen pihalle ja vaihdon sille talvikarvan spraypullon avulla.



Vielä vähän hiekkapaperia ja voilá - aito uusvanha valkoinen toteemihevonen.


Silityslauta sai myös uuden ilmeen. Tykkään nyt enemmän tästä valkoisena, ja tämä kun on ompeluprojektien aikaan pitkäänkin esillä, on kiva, että miellyttää silmää ja sopii kankaiden ja kaaoksen keskelle paremmin.


Ja loppuun vielä kissamainen kevennys, joka löytyy seuraavasta linkistä: http://www.youtube.com/watch?v=i3mFquzsdvU. Kannattaa käydä kurkistamassa, kyseessä on kohtalaisen koominen minuutin kestoinen videoklippi veljeni ja hänen tyttöystävänsä Valma -kissasta. Ja todellakin, tuo rääkyminen videolla ei ole lapsen itkua, vaan tulee aidosti kissasta.

(kollaasissa otoksia perhepiirin kissoista)

Kiitos ihan jokaisesta kommentista, joita olette edellisiin kirjoituksiin jättäneet. Ihanaa viikonloppua!

keskiviikko 14. heinäkuuta 2010

Kukkamaton resepti


Lupailin väsätä teille jonkinlaista maton ohjetta tuohon keittiön virkattuun kukkamattoon. Huomasin, etten todellakaan ole mikään käsityönopettaja (lastentarhanopettajana mun virkkausopetukseni rajoittuu ketjusilmukoiden tekemisen opettamiseen, ja niitäkin tulee opetettua yhdelle kiinnostuneelle vuodessa - korkeintaan), mutta tässä jonkinmoista kuvapainotteista ohjetta.


Yksinkertaisuudessaan tarkoituksena on virkata matonkuteesta isolla koukulla pyöreitä lappuja, kuin pannulappuja, joihin tehdään simpukkareinat pylvässilmukoilla. Itse tilasin Kauhavan Kangas-Aitasta mini-ontelokudetta hintaan 8 e/kg (20 palaiseen mattoon meni 3 kg, http://www.esito.fi/), mutta toki muutakin voi käyttää. Mini-ontelokuteella matosta tulee mukavan paksu, ei liian pönkkö, ja se virkataan 7 numeron virkkuukoukulla.

Ohjeesta sen verran, että ohjeeni ei missään nimessä noudata minkään kriteerien OIKEITA virkkausohjeita. Käyttämäni termit ovat varmasti osin vääriä ja harhaanjohtavia, mutta soveltamalla hyvä tulee, tai jotakin sinnepäin...

Sitten ohjetta vähän tarkemmin. Aloitus seuraavan kuvasarjan mukaisesti sinulle, jolla virkkaaminen vielä hakusessa:


1-4. Ensimmäinen ketjusilmukka
5-6. toinen  ketjusilmukka
7-9. kolmas ketjusilmukka
10. kierretään lanka koukulle
11. ja tökätään ensimmäisen ketjusilmukan läpi,
12. kierretään taas lanka koukulle
13. vedetään lanka kahden silmukan läpi, jolloin
14. koukulle pitäisi jäädä kaksi silmukkaa.
15. Kierretään taas lanka koukulle
16. ja vedetään se molempien koukulla olevien silmukoiden läpi. (Tämä 10-16 on itse asiassa pylvässilmukka, jota tässä matossa pääasiassa käytetään. Toisissa ohjeissa neuvotaan pylväs hieman toiseen tapaan, halutessasi käytä sitä, tämä on HUMPUUKIpylväs.)
17. Kierrä taas lanka koukulle
18. tökkää koukku samasta ensimmäistä ketjusilmukasta läpi kuin äsken
19. ota lanka koukulle
20. ja vedä se kahden koukulla olevan silmukan läpi
21. ota taas lanka koukulle
22-23. ja vedä se kahden koukulla olevan silmukan läpi.
24. Näin on tehty toinen pylväs samaan silmukkaan. Jotta saat aloituksesta ympyrän, jatkat samaan tyyliin pylväiden tekemistä samaan aloitusketjusilmukkaan kunnes tekele alkaa muistuttaa ympyrää. Sen jälkeen jatketaan pylväiden tekemistä seuraaviin silmukoihin.


Pylväitä tehdään alkukierroksen jälkeen aina kaksi pylvästä yhteen silmukkaan (tuplapylväät), sen jälkeen tuplapylväiden väliin tehdään yksi pylväs yhteen silmukkaan. Työn edetessä tuplapylväiiden välissä olevien yksittäisten pylväiden määrä lisääntyy. Yllä oleva kuva antaa osviittaa siitä, miten tuplapylväät ja yksittäiset pylväät jaksottuvat työssä. Lisäile tai vähentele tuplapylväitä sitä mukaa, miltä työ näyttää - työn pitäisi pysyä koko ajan kohtalaisen pyöreänä, ei kuppimaisena eikä liian lötrönä - tosin jos näin käy, virheet sai hyvin korjattua silitysraudalla.

Alla vielä yksittäisen pylvään ohje:


Kun ympyrä alkaa olla haluamasi kokoinen (mattoon voi siis tehdä monenkokoisia ympyröitä), tasataan tekele ympyräksi muutamalla puolipylväällä ja tavallisella silmukalla, jonka jälkeen aloitetsaan simpukkareunus.

Puolipylväs (näitä kannattaa tehdä ennen simpukkareunuksen aloittamista muutama, jotta työ tasaantuu ympyräksi):


Ja vielä muutama tavallinen silmukka ennen reunusta (tasaa tekeleen lopullisesti ympyräksi):


Simpukkareunus tehdään - yllätys yllätys - myös pylväillä. Jokaiseen simpukkaan tulee kuusi pylvästä.


1. tilanne simpukkareunusta aloitettaessa (puolipylväiden ja perussilmukoiden jälkeen työ on pyöreä)
2. kierrä lanka koukulle
3. tökkää koukku läpi niin, että väliin jää yksi tyhjä silmukka
4. kierrä lanka koukulle
5. vedä kahden koukulla olevan silmukan läpi
6. koukulla nyt kaksi silmukkaa
7. kierrä lanka koukulle
8. ja vedä kahden koukulla olevan silmukan läpi
9. jatka samoja pylväitä samaan silmukkaan niin, että niitä on lopuksi kuusi.

Simpukan kehittyminen:

1. neljä pylvästä tehtynä samaan silmukkaan
2. kuusi pylvästä valmiina
3. kuuden pylvään jälkeen tökkää koukku läpi kolmannesta silmukasta, eli simpukan keskussilmukan ja simpukan reunan väliin jää kaksi tyhjää silmukkaa (tai halutessasi tiheämpiä simpukoita jätä väliin vain yksi tyhjä silmukka)
4. kierrä lanka koukulle
5-6. ja vedä molempien koukulla olevien silmukoiden läpi
7. ensimmäinen simpukka on valmis, jatka 1-7. vaiheita kunnes koko ympyrä on kierretty.



Kun simpukkakierros on valmis, yhdistetään ensimmäinen ja viimeinen simpukka toisiinsa (kuva yllä), ja päätellään lanka.



Kun mattokukkaset ovat valmiita, ne silitetään suoriksi, sommitellaan halutulla tavalla ja ommellaan reunoista yhteen nurjalta puolelta.


Valmis matto kannattanee, ainakin jos on vaalea, käsitellä mattopesuloista/kenkäkaupoista saatavilla suojasumutteilla, jotta pintaan tulisi likaa hylkivä suojakerros.

Siinäpä sitä ohjetta kerrakseen. Hyi kauhea, ei tulis musta Novitan toimittajaa.. Kukaan ei ehkä ymmärtänyt tästä kuvallis-sanallisesta sepustuksesta mitään, mutta tulipa tehtyä.

Kuuman ja hikisen tiistain kunniaksi tein (tämän ohjeistuksen lisäksi) jotakin varsin vastenmielistä. Kävin vaateostoksilla. Jos jotakin inhoan, niin vaatekaupoissa kiertelemistä. Ei ole kyllä minun juttuni, en tykkää sopivien vaatteiden etsimisestä, kokojen arvioimisesta enkä etenkään sovittamisesta. Tällä kelillä vaatekaupoissa kiertely oli vielä tavallista kaameampaa, kun sovituskoppien loistevaloissa kuumeni ja hikoili entisestään. Mutta tavoite tuli saavutettua, ja löysin sekä ripakopallisen paitoja että ihanat kiilapohjasandaalit, joten eiköhän noilla taas pärjää.


Jahas, taas ollaan seuraavan vuorokauden puolella. Näin lomaillessa ei vain uni kovin aikaisin tule, ja on ihana, kun saa kodin tuuletettua vielä ennen nukkumaanmenoa viileämmällä yöilmalla.

Tästä taas jatketaan, toivottelenkin siis
KaUnIiTa aJaTuKsIa SiNuN PäIvÄäSi!