Tuunauksia, vanhoja aarteita ja kissapostia

Kesäpäivät ovat touhua täynnä. Niin ne ovat nyt kuin ne olivat myös parikymmentä vuotta sitten.

(päiväkirjamerkintä ensimmäisestä päiväkirjastani vuodelta 1991; päivän tapahtumien raportoinnin voi näemmä tiivistää myös yllä olevaan muotoon)

Nämä helteet... Seuraavasta kommentistani saan todennäköisesti virtuaalisen mustan silmän ja iskun leukaani, mutta niin, saisi tulla jo viilempää. Kesä on ihanaa aikaa, mutta en tykkää helteistä. Että minun puolestani saisi jo vähän viiletä. 25 astetta riittäisi. :) Näillä keleillä ei paljon jaksa mitään värkkäillä ja touhuta, mutta jotakin pientä kuitenkin. Helteitä olen pakoillut muutamina päivinä kirppareilla, ja Lempäälästä Halkolantien kirpparilta löytyi muutamalla eurolla peltinen valkoinen kannu, joka on kastelukannuna kauniimpi kuin perusmuovinen sisarensa.

Tästä pienestä emalisuppilosta maksoin Pirkkalassa kirpputori Alfassa 2 e. Alakuvan löydöt ovat Tampereen Tallipihan Villa Harmoniesta, Anu Pellisen hurmaavat kortit Gepettosta.

Sitten tähän minun hömppälöytööni. Pirkkalan Alfasta löytyi kaamea n. 40 cm korkea puuhevonen, jolla oli kaamea ilme ja aika kova hinta. Tekele on saletisti uusvanha, vaikka hintalappu mainosti aidosti vanhaa hevosta. Kaamea kuitenkin, mikä lie intiaanien toteemihevonen.. En kuitenkaan saanut silmiäni ja näppejäni irti tuosta kaameudesta, vaan mukaani lähti, ja mukisematta pulitin hevosesta vaaditut 25 e.

Illalla heitin hevosen pihalle ja vaihdon sille talvikarvan spraypullon avulla.

Vielä vähän hiekkapaperia ja voilá - aito uusvanha valkoinen toteemihevonen.

Silityslauta sai myös uuden ilmeen. Tykkään nyt enemmän tästä valkoisena, ja tämä kun on ompeluprojektien aikaan pitkäänkin esillä, on kiva, että miellyttää silmää ja sopii kankaiden ja kaaoksen keskelle paremmin.

Ja loppuun vielä kissamainen kevennys, joka löytyy seuraavasta linkistä: http://www.youtube.com/watch?v=i3mFquzsdvU. Kannattaa käydä kurkistamassa, kyseessä on kohtalaisen koominen minuutin kestoinen videoklippi veljeni ja hänen tyttöystävänsä Valma -kissasta. Ja todellakin, tuo rääkyminen videolla ei ole lapsen itkua, vaan tulee aidosti kissasta.

(kollaasissa otoksia perhepiirin kissoista)

Kiitos ihan jokaisesta kommentista, joita olette edellisiin kirjoituksiin jättäneet. Ihanaa viikonloppua!