maanantai 16. elokuuta 2010

Ei yhtään minunlaiseni postaus...



...mutta nyt se kuitenkin on tehty. Mä kyllä jo aikoja sitten päätin, ettei nämä nuket ikinä tänne blogiin ilmesty, mutta nyt ne kuitenkin tässä ovat.


On joitakin aikas omituisia asioita, joihin ihminen saattaa vahingossa hurahtaa. Minä en ole sitten lapsuuden kotileikeistä ulos kasvettuani koskaan ollut minkäänlainen nukkejen ystävä. On koteja, joista löytyy nurkista kaikenlaisia posliinisia, muovisia ja kankaisia nukkeja koristeina, vaan minä en ole niistä koskaan piitannut. Etenkin kaikenlaiset posliininuket ja varsinkin reborn -nuket, outs, eivät yhtään minun makuuni.


Hurahdin sitten ihan vahingossa. Joitakin vuosia sitten päiväkodin unohdettua ulkovarastoa siivotessani tuli romukasan keskeltä vastaan pörröpäinen, hiirten syömä nukenraato. Heitin nuken kertaalleen jo roskikseen, vaan kävin nappamassa sen takaisin. Oli niin veikeän näköinen, että ansaitsi tulla pelastetuksi. Pelastin nuken muoviset osat, pistin kunnon kylpyyn ja ompelin otukselle uuden kangasvartalon ja vaatteet.


En ollut ennen moista vinkeää nukkea nähnyt, ja ajattelin, että ehkäpä yksi nukke hyllyn reunalla menee. Yllättäen noita veikeänaamaisia nukkeja sitten rupesi tulemaan vastaan kirppareilla silloin tällöin, enkä kyennyt niitä kirppareille unohdettuina jättämäänkään. Samanlaisia törkeitä takkutukkia, joiden puhdistaminen ja tuunaaminen uuteen uskoon vei aikansa.



Jokainen ostos on pitänyt olla viimeinen. Minähän en oikeastaan edes tykkää näistä nukeista, mutta en voi niitä vastustaakaan. Ovat niin vietävän erikoisia ja hauskoja. Siispä niitä on meillä jo hyllyllinen ompeluhuoneen oven päällä.


Ei yhtään minun tyylisiäni, silti niin ihania.



Jos näitä joskus tulee kirpparilla vastaan, tiedän, että mukaan lähtevät, vaikka en niin kai mukamas haluaisikaan. En tosiaankaan halua kotiimme mitään nukkearsenaalia, mutta tiedättehän sen tunteen, kun joskus joitakin asioita vain ei osaa lopettaa...? Jotakin tavaraa katsoessa tiedät, ettet oikeastaan tarvitsisi sitä, sinulla on niitä jo koko liuta kotona, eikä tälle uudelle olisi enää paikkaakaan... Ja silti se lähtee mukaan. Minulle käy niin, kun kyse on vanhoista kakkuvuokista, piparkakkumuoteista, leivosvormuista, ikkunanpokista, pitseistä - ja näistä nukeista.


Tämä poika oli surkeana pörrötukkansa kanssa. Mummoni virkkasi kaverille lakin, ja arveli, että jäpikkä alkaisi lakin saatuaan hymyilemään. Ei alkanut. Ehkäpä poika on surullinen, koska se kaipaa ympärilleen vielä muutamia kavereita... Siispä uusia otuksia metsästämään! :)

44 kommenttia:

  1. Aika veikeitä kavereita! En ole koskaan kiinnittänyt huomiota kirppareilla nukkeihin, mutta nyt täytyy varmaan katsoa vähän tarkemmin. Olen aina kuvitellut, että nuket vain hymyilevät kauniisti, mutta kyllä ne näköjään osaavat illistääkkin:)
    Ihana blogi muuten, aina välillä täytyy puuhailujasi käydä tarkastelemassa...

    VastaaPoista
  2. Voi valtava miten ihania nukkeja!! Hienot nukkeystävät. Ymmärrän... ja kaikki kirpputorien aarteenetsintää harrastavat ymmärtää tuon tunteen, joskus joku vain puhuttelee, niin ettei voi jättää sinne hyllylle. Ja kun joskus tuntuu, että jotkut jutut odottaa juuri ja just minua ;) Minäkin olen ajatellut jossain vaiheessa nukkeni esitellä...(tytöt on tyttöjä ja pojat on poikia ;)... noista ikkunanpokista kirjoitinkin jurui... että olen ne pitkään kiertänyt kaukaa... etten niitä kerää... mutta...

    Mukavaa viikonjatkoa Sinulle!

    VastaaPoista
  3. IHANIA! mä olen poiminut sellaisia nukkeja, joille sitten olen pesun jälkeen tehnyt vaatteet ja ne ovat päätyneet lastenlasten leikkeihin...ja esiintyvät yleensä alasti tuolla pitkin tuvan lattiaa ( :( ), mutta ne siis leikkejä varten. MUTTA sitten olen oikein etsimällä etsinyt wanhoja nukkeja, ne vaan ovat olleet niin kalliita, että ihan muutama vaan on löytänyt tiensä meille.
    RAKASTAN nukkeja, olenhan höpsö mummeli...joka mielikuvittelee...
    Kiitän sinua tästä ihanasta postauksesta:)
    tuksu

    VastaaPoista
  4. Onkin vinkeän näköisiä nukkeja ja siistiksi olet ne pessyt ja pukenut!
    Tiedän kyllä tunteen ettei jonkin tavaran hankintaa voi vastustaa vaikkei sille varmasti olisikaan tilaa tai käyttöä. Mulla se kohdistuu lähinnä vanhoihin esineisiin, pitseihin, vanhoihin käsityökirjoihin muutaman mainitakseni.
    Mukavaa viikonjatkoa!

    VastaaPoista
  5. Söpöjä kaveruksia! Kova homma varmasti on ollut noiden kunnostamisessa. Meillekin voisi tuollainen muutta, jos vaan vastaan tulee... Tyttöselle on jo muutama tavisnukke odottamassa.
    Juu, ja tiedän tunteen, kun jotain ei vaan voi lopettaa ja jättää kirpparin hyllyyn... Minun mukaan lähtee vanhoja lasipurkkeja, lastenkirjoja, nyt hyviä kestäviä ja kehittäviä leluja, retrokankaita, ym... =)

    VastaaPoista
  6. Oi nämä ilmenuket ovat veikeitä kavereita! :) Tykkään! ♥♥♥

    VastaaPoista
  7. Voi hyvänen aika miten suloisia! Kuka tuollaisista voisi olla tykkäämättä :) Siis niin ihania! Kiitos kun esittelit nämä suloisuudet meillekin. :)

    VastaaPoista
  8. Hih! Ihana postaus :)

    Ja nukethan ovat vallan vekkuleita! Parastahan onkin juuri se, että saat siistiä ne, ja ommella uudenuutukaiset nutut ja vermeet! Olet antanut niille rakastavan kodin :))

    VastaaPoista
  9. Aika jännä, en oo yhtään ton tyyppistä nukkee nähny kirppareilla...Ihania ilmeitä!

    VastaaPoista
  10. Aivan hurmaavia nukkeja.Niin erilaisia.
    Joitakin esineitä tulee itsekin ostettua,vaikka niitä olisi jo monta ja vaikkei tarvitsekaan yhtään enään.
    Ostin juuri keittiövaaán kirpparilta,johon isäntä tuumasi,että eikös meillä ole jo monta vaakaa.On mutta nyt tuli taas uusi,tuumasin.

    Kiitos nukke esittelystä.Tiedätkö muuten onko nukeilla yhteistä nimeä.

    Mukavaa viikkoa.

    VastaaPoista
  11. Voi, suloisia! Tuli tuosta ensimmäisestä kuvasta mieleen yksi oma nukkeni, joka tosin on jo aikaa sitten hävinnyt jonnekin, liekkö kaatopaikan uumeniin. Meiltäkin vois löytyä koti noin suloisille nukeille jos jossain vastaan sattuisi tulemaan! :)

    VastaaPoista
  12. Nämä on kyllä aika vastustamattomia. Ilmeet on niin persoonallisia eikä ollenkaan tavallisen "nukkemaisia". Minä näihin aina välillä kirpparilla töissä ollessani törmäsin. Hyvin laitoin aina esille ja sain jollekkin tuputettua :) Eihän näitä voi jättää mihinkään laatikon pohjalle itkemään :)

    VastaaPoista
  13. Voi miten valloittavia nukkeja!! Juuri tuollaisia aina etsiskelen kirpparilla mutta ei vaan koskaan mun silmiin ole sattunut :/ Minä en voisi vastustaa!

    Usein olen ostanut jonkin raajarikon/silmäpuolen tms. nuken jonka sitten olen parhaani mukaan korjannut. Lapsena (ja kai vielä aikuisenakin) ajattelen että nukellakin on sielu :)

    Lapsena minun leikkeihini pääsivät kaikista surkeimmatkin nuket, siskoni ei niihin koskenut. Minulla oli sitten nukkesairaalaa, orpokotia ja vaikka mitä jossa hoivasin kaikkia nukkeja tasapuolisesti.

    Nukkekokoelmasi on todella ihana!

    Tanja

    VastaaPoista
  14. Ompa erikoisia nukkeja, ei ole vaan mulle koskaan vastaan tullut tämännäköisiä. Ymmärrän hyvin, miksi olet hurahtanut noihin, ne ovat hurmaavia ja valloittavan veikeitä!! Ihanaa kun toit ne tänne näytille!!!

    VastaaPoista
  15. Hauskoja ovat ja olet tehnyt niistä kauniita. Jatka vaan nukkeilua:)

    VastaaPoista
  16. Voi noihan on ihania, en ihmettele että olet hurahtanut :) En minäkään ole koskaan törmännyt tuollaisiin. Kivat ilmeet!!!

    VastaaPoista
  17. Aivan ihania suittuina ja puhtaissa vaatteissaan!! Suloinen kokoelma, olisin minäkin hurahtanut jos olisin noita kirppareilta joskus löytänyt.

    Mun piti heti googlettaa "kaalimaan kakaroita" kun muistelin lapsuudestani että ne oli jotain ilmeikkäämpiä nukkeja, mutta ne ei ole noita.. niillä on pehmovartalo ja iso pää. ;) Ilmeikkäitä nekin kyllä ovat mutta erilaisia. Ja nuo on rutosti ihanampia!!! =D

    VastaaPoista
  18. Hauskan näköisiä veijareita! :) En oo minäkään koskaan törmännyt vastaaviin. Tai sitten en vaan ole osannut etsiä. :)

    -Päivi-

    VastaaPoista
  19. Hauskan näköisiä nukkeja, ihan hymy nousi huulille kun tätä luin :)
    En ole myöskään näitä nähnyt ennen, erikoisia ovat.
    Ja upeasti olet vaatettanut ja huolitellut nuket!
    Kyllä kelpaisi meillekin!
    Mukavaa, kun kuitenkin otit nuket blogiisi :)

    VastaaPoista
  20. Aivan hurmaavia nukkeja,kaikki niin omanlaisiansa,ai että,miksei meidän nuket voi näyttää yhtä söpöiltä! Meillä kun on juuri niitä takkutukkia sävytettynä erilaisilla värikynillä....

    VastaaPoista
  21. Liisa kiittää ja kumartaa Eenaa lämpimästi luovaleikkilahjasta!!!! ovat niin ihania että juuri minun makuuni ja sisustukseen sopivia!! Olet kyllä tosi taitava ompelija! Laitan seuraavaan postukseeni sitten!

    VastaaPoista
  22. Noi on niin ihania! Mua vastaan noin ilmeikkäitä nukkeja ei ole koskaan tullut, ja jos tulisi, niin mukaan kyllä lähtisi! Aivan mielettömiä! Ja tosi kauniit vaatteet olet niille ommellut!

    VastaaPoista
  23. Ihana postaus!!!Nuo nuket ja niiden ilmeet on ihan mielettömän ihania minusta. Ainoastaan blogeissa olen nähnyt noita, mutta meilläpäin en koskaan missään kirppareilla. Jos näkisin, ostaisin ja alkaisin heti keräillä! Teki mieli tuo itkevä poika ottaa ihan syliin :) Ja tuo viimeinen kuva on ihan yliveto! Ei ihme, että olet jäänyt nalkkiin noihin :))

    VastaaPoista
  24. Onpas kerrassaan ihania vauvoja! Todella suloisia kaikki ja uskomatonta, että olet kirppikseltä löytänyt ja tuunaillut =D

    Näin jokin aika sitten dokumentin, missä brittinaiset halusivat sellaisia ihan oikean vauvan näköisiä nukkeja itselleen, olikohan ne just niitä reborn-nukkeja. Kävivät jenkkilästä saakka niitä hakemassa ja ostivat kaikkea mahdollista tilpehööriä nukkevauvoille, niinkuin omille lapsilleen =D Se oli aika veikeetä.

    Kiva nukkerivi. Ja tiedän kyllä sen tunteen, että vaikka kotona onkin kasa pitsejä, harmahtaneita rottinkikoreja jne. niin uusia on ostettava, jos kirppiksellä vastaan tulee.

    VastaaPoista
  25. Iik miten syötävän suloisia nukkeja, kertakaikkiaan ihania! =)

    VastaaPoista
  26. Ihania nukkeja!! Niin iloisia ja hauskoja! :) Kiva kun teit tämän postauksen!

    Oikein ihanaa viikonjatkoa!

    VastaaPoista
  27. aivan mahtavia nukkeja ilmeineen ja vaatteineen! en ole ennen moisia nähnyt, ovatko jonkin tietyn merkkisiä? ymmärrän kyllä mikä niissä "koukuttaa" vaikken nukkeharrastaja ole minäkään, lapsille tekisin tuollaisia minäkin jos vastaan tulisi ;)

    VastaaPoista
  28. Tokihan tuollaiset pienet täytyy kirpparilta pelastaa :) Itselläkin on pari samanlaista pikkutyttöä, eikä niistä oikein raatsi luopua vaikkei ihan mahtuisikaan...

    VastaaPoista
  29. Ihania nukkeja:) suloisia!! Minä harvoin katson nukkeja SILLÄ SILMÄLLÄ KIRPPAREILLA, ETTÄ NIITÄ KOTIINI OTTAISIN. Oho... tulipa isolla:) Täytyy alkaa pitämään katse tarkkana. On nimittäin niin hauskoja ilmeitä noilla nukeilla:)

    VastaaPoista
  30. Mahtavan ilmeikkäitä kavereita. Onneksi kaikki nuket eivät vain hymyile kauniisti vaan lasten ilmeikkyys on vangittu muillakin tavoin nukkien kasvoille.

    Tuo surkea poikakin on ihan kuin "Alessi tahtoo" :)

    VastaaPoista
  31. Kauniisti olet "naamanuket" korjannut ja tuunannut.
    Saakohan nille tehtyä peruukkia? Mulla on muistaakseni jossain tuon tyyppinen pikkunukke, joka jostain oudosta syystä kaljuuntui reilussa 10vuodessa, vaikka se ei ollut leikeisä tms... Huono perimä, varmaan. ;)

    VastaaPoista
  32. Hieno kokoelma ilmenukkeja. Olet laittanut ne niin kauniiksi ja kauniisti istuvat hyllyllä.

    Minullakin taitaa olla ullakolla pari samaa sorttia. Keräsin yhteen aikaan nukkeja, mutta nyt ei ole kuin muutama vanha asuintiloissa.

    Kaikkea sitä tulee kerättyä. Ja vaikka nurkat olisi täýnnään tavaraa, niin mukaan pitää ottaa keräämiään esineitä.

    Aurinkoista elokuun loppuviikkoa!!

    VastaaPoista
  33. Yksi kieltänäyttävä tyttönen näytti huutonetissä olevan =)

    VastaaPoista
  34. Blogissani on sulle jotakin.. :)

    VastaaPoista
  35. Kylläpäs on hauskan näköisiä nukkeja. En ole aikaisemmin noihin pikkuisiin törmännyt.
    Ihanasti olet niitä entisöinyt. Nämä kaksi alimmaista mutruhuulta on kyllä ihan parhaimmat :)
    Kivaa Viikonloppua!

    VastaaPoista
  36. Onpa kamalan näköisiä nukkeja...

    VastaaPoista
  37. En tiedä näiden nukkejen "merkkiä", ei ole mitään leimoja tai merkintöjä missään. Näitä on itse asiassa varmaan useampia eri sarjojakin, olen nähnyt myös muutamia suurempia ja pari pienempää, vaan itse olen ostanut vain tuota yhtä lajiketta, ettei tämä hölmö keräily tästä enää laajene. Huuto.netin nukke täytyee kyllä käydä tutkimassa (taas kerran) :)

    Sinänsä olen kyllä yllättynyt, että näin hurjan moni on tähän postaukseen myönteisesti kommentoinut, sillä sinä, joka jätit viimeisimmän anonyymin kommentin, et todellakaan ole ainoa, joka ei näistä tykkää. Eräs ystävä on ilmaissut hyvin suoraan kammoavansa näitä otuksia, ja mieskin, joka kohtalaisen hienotunteisesti yleensä kaikenmoisiin hömpötyksiin suhtautuu, totesi yhtä viimeaikaisinta nukkea kotiin raahatessani, että onpa karmea peikko. Yritti kyllä heti perään pehmitellä, että onhan se tavallaan kai ehkä melkein vähän hienokin, jonkun mielestä ehkä... ;)

    Suvimarja, kiitokset tunnustuksestasi! :)

    VastaaPoista
  38. Voi miten multa on jääny tä postaus ihan huomioimatta!!!
    Ihan mahtavia nukkeja ..toi surullinen pikkupoika, ja tuo kieltä näyttävä <3 Tommoset sais kodin täältäkin ihan koska vaan :D

    VastaaPoista
  39. Heippahei!
    Yritin netistä hakea jotain tietoa näistä ilmenukeista, ja tämä blogi osui silmiini. Onko sinulla tietoa näiden valmistajasta, alkuperästä tai muuta, mistä pääsisi eteenpäin? :D Tällä hetkellä kun ainoa tietoni on, että näitä on paria kokoa ja monta ilmettä...

    VastaaPoista
  40. Meidän äitee näitä keräilee ja minäkin siinä sivussa innostunut aina pitämään silmät auki kirppareilla ja haalimaan kokoelmaan lisää ilmeikkäitä nukkeja :) eilen juurikin laskeskelin vitriinistä montako on tullut jo äitini kokoelmaan... 79 nukkea :) kiinnostaisi myös näiden historia. Tosiaan kokoa on ainakin 3 erilaista ja näitä on ulkomaita myöten kuten espanja, portugali, italia. Hinnatkin vaihtelee kovasti. Kirpparilta löytää yleensä 1-6eurolla muuta sitten on näitä huutonettaajia jotka pyytää mahdottomia hintoja.

    VastaaPoista
  41. Heippa! Löysin blogisi ja tämän postauksen, kun kovasti koitin etsiä netistä näiden ilmeikkäiden nukkejen keräilijöitä. Ihanaa kun olet esitellyt suloisen kokoelmasi. :) Itselläni on näitä 7, joista olen pitkän harkinnan jälkeen päättänyt luopua tilanpuutteen vuoksi - paitsi yhdestä. Ilmenukkeja on tullut keräiltyä ympäri maailmaa ja nyt mietin hyvää kanavaa löytää niille rakastava koti. Osaisitko keräilijänä vinkata mikä on paras kanava löytää tällaisille nukeille uusi omistaja? :) Sen verran vaikea päätös on nukeista luopuminen ollut, etten haluaisi myydä niitä kuin keräilijöille, ketkä arvostavat sitä miten vaikeita tällaisia nukkeja on löytää, vaikken haluakaan nukeista suurta hintaa. Kiitos tuhannesti jos sinulla on vinkki. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Itselleni kertyi näitä vuosien aikana liki 40 (juu, tiedän, olen hitusen vaan kaistapää), ja kaikki pysyivät sievästi laatikossa jemmassa, kun en niitä sitten kumminkaan esille laittanut. Vuosi sitten lahjoitin koko köörin Savonlinnan nukkemuseoon, joka otti nuo riemulla vastaan. Peruste minulla oli juuri se, etten halua kirpparila eurolla lähteä myymään, vaan jonnekin, minne niistä on oikeasti iloa. :)

      Poista
  42. Nää on ihania. Omistan itse yhden jonka äiti minulle osti vuonna - 96 lanzarotelta. Siellä oli iso kauppa täynnä nukkeja mistä saatiin siskon kanssa valita omamme. Edelleen se tuolla huoneessa istuu yhtä surkean näköisenä kuin ennenkin. Kaveri sille pitäisi hommata, kun en luopuakaan raaski.

    VastaaPoista

Kommenttisi tai ajatuksesi ilahduttaa aina. :)