Harmaata, mutta niin valoisaa

Johan tämä taas alkoi koukuttaa. Ei ollut ongelma olla blogimaailmasta poissa yli puoli vuotta, ja kun oikein katselin, niin olen koko viime vuoden aikana päivittänyt blogia vain surkeat 8 kertaa. Vaan nyt, kun tuli tehtyä tuo ensimmäinen päivitys piiitkään aikaan, jäin heti koukkuun. Tässä pienessä sievässä turhamaisuudessa kun unohtuu vallan kokonaan kaikki vielä turhemmat mielessä pyörivät asiat. :) Koko ilta on mennyt blogejanne tutkiessa. Koska blogilistallani on mielettömästi upeita blogeja ja koteja, en ole ehtinyt kovinkaan pitkälle - mulla on niin paljon tutkittavaa pitkältä ajalta. Vaan pikku hiljaa palailen. 

Sitä omaa unelmien omakotitaloa odotellessa (no jaa, mies on ilmoittanut jo aikoja sitten, että hän on valmis muuttamaan siihen josssakin lymyävään unelmien taloon heti kun minä vain suostun tästä asunnosta luopumaan, että joku omakotitalosta unelmoiva tässä ihan itse omien unelmiensa tiellä jarruttelee) ollaan kokeiltu toteuttaa kaikenlaiset remontointivisiot, kömmähdykset ja yritykset tässä asunnossa, jotta sitten siinä unelmien talossa voidaan tehdä kaikki kerralla kunnolla ja täydellisesti :) Ei vaan. Silloin kun tähän jokunen vuosi sitten muutettiin, haluttiin kovasti tummia sävyjä vaaleiden rinnalle, ja tuota tummaa ruskeaa. Tykkään tummista sävyistä sisustuksessa edelleen ja tykkäsin tosi paljon tuosta ruokailutilan tummasta seinästä, vaan tosiasia oli se, että täällä oli aina pimeää, eikä millään valoratkaisuilla oikein saanut tarpeeksi valoa tupaan. Ja tuo lattia ja portaat - ai että mä niin inhosin niitä. Asunnon edellisessä elämässä täällä oli asunut pieniä koiria, joiden jäljet näkyi kaikkialla tuossa parketissa. Ja tuo väri - ugh, se ei vaan istu meille.

Kesällä sitten aloitettiin. Maalattiin/tapetoitiin kaikki jo kertaalleen tässä parin vuoden sisään maalaamamme seinät uudelleen, vaihdettiin lattioihin hopeamäntylaminaatti (juu, tiedän, että nyt tulee sapiskaa parketin vaihtamisesta laminaattiin, mutta ei olla kyllä kaduttu), vaihdettiin uudet valkoiset lattialistat ja maalattiin portaat. Tai mies maalasi. Ja vaihtoi lattiat. Ja maalasikin. Minä autoin oikeasti vain tuon yhden seinän tapetoinnissa. Kuinkas sattuikaan, että lomat osui tänä kesänä osin eri ajoille, ja mies käytti omansa kotiorjana remonttiin, minä lomailin oman lomani valmiissa kodissa. :)

Mää niin tykkään! Nyt meillä on niin paljon valoisampaa kuin aiemmin, ja tykkään tuosta lattiasta aivan mielettömästi. Ja ei kuulkaa jää laminaattiin kissan kynnenjäljet, vaikka tuolla menolla, mitä meillä nykyään on, taitaisi vanha parketti olla säleinä.

Ihan kuin alkais olla jo kevättä ilmassa. Sitä kohti nokka ojossa! Mukavaa viikon alkua sinulle ystäväni!