lauantai 19. tammikuuta 2013

Päätöstä kypsytellessä

Miehen mielestä kolme kissaa on ehdoton raja siihen, ettei vielä leimaudu hulluksi kissapariskunnaksi. Ei yhtään enempää. Minusta seitsemän olis hyvä raja.....


Kolmekin riittää. 


Vaan mää niin tahtoisin neljännen. Me vähän niin kuin ollaan jo käyty kaksi kertaa sitä neljättä katsomassa. Mies myös. Se on vähän turhankin helppo puhua ympäri.


Me on käyty katsomassa sphynxejä. Mua on houkutellut tuo karvaton omituisuus jo pitkään. Lähtökohta on kuitenkin meillä kissojen hankinnassa ollut se, että me halutaan sellaiset kissat, joita kukaan muu ei halua. Eli noita maailman murjomia, pakkaseen paiskattuja katukissoja.


Yritän puolustella itselleni, että me on jo kolme kulkuria pelastettu. Että nyt voisi diivailla ja hankkia sen neljännen, oikein rotukissan. Sille olisi kyllä ottajia varmasti muistakin. Ja maksaakin niin paljon, etten halua edes ajatella. Tosin että tuo meidän aito kulkukolli Taavi on jo tullut loputtomine eläinlääkärivisiitteineen kuitenkin hinnakkaammaksi. Vaan Taavihan onkin ihan EHTA rotukolli, murtuneine leukoineen, astmoineen, virtsatulehdustaipumuksineen, repaleisine korvineen ja täysin mystisine alkuperineen.


Meillä on nyt pohdinnassa puolivuotias musta sphynx -kollipoika. Ensi kohtaamisilla tuo kolli oli varsin Kertumainen, aivan yhtä villi, rajaton ja yliaktiivinen. Niin räivä ja villi, että olis pian koti säpäleinä. Ai niin että sellainenko me muka halutaan? Eihän meidän koti ja hermot meinaa olla edes Kertun kestävät... ;)


Karvattomasta ei kuitenkaan irtoaisi yhtään lisäkarvaa tähän talouteen. Tosin että nahkakissaa täytyy ihon rasvoittumisen vuoksi pestä parin viikon välein. Hmm.


Olohuoneen matto lähti pesulaan. Grislin ruokailuiden suhteen täytyy olla tarkkana. Tyttö ahmii märkäruokaa sitä saadessaan aivan holtittomasti, ja mikäli menee liikaa kerralla, oksentaa. Yleensä on osunut lattialle. Nyt osui keskelle valkoista nukkamattoa. Kissaneidin ruokailut ovat siis silmän alla. Kun pysyy pienillä kerta-annoksilla, ei mene överiksi.


Jahas, että ihan tosissaanko me muka halutaan se neljäs kissa????


 Mää kuitenkin vähän luulen, että halutaan. :)


Mietintäaikaa on maanantaihin asti.

ps. Pöllöjä kyselleille: pöllöt ovat nyt täällä.

16 kommenttia:

  1. Iiihania kissoja :).
    Mukavaa lauantai-iltaa sinulle.
    Halauksin Erica

    VastaaPoista
  2. Huh, kyllä musta tuntuu että vaikka meidän kissa on kuinka ihana, niin neljää lasan hyysäävänä siinä yhdessä kissassa on ihan tarpeeksi - toistaiseksi. ;D

    Ps. Kertu näyttää aika paljon meidän kollilta!!

    VastaaPoista
  3. Viis siitä kuinka paljon kissoja on kunhan niistä pidetään hyvä huoli kuten teillä. Sydämeni täyttää lämpö kun ajattelen miten hyvin teidän mirreille on käynyt. Karvattomia kissoja en ymmärrä ollenkaan, mutta niilläkin on omat ihailijansa. Miksi ihminen poisti kissalta karvat?

    VastaaPoista
  4. Cheri: Sen mitä olen rotuun perehtynyt, olen ymmärtänyt, tämä sphynxien rotu olisi luonnollinen mutaatio, ei jalostuksen tulos. Vaan osin olen itsekin tässä etiikan rajamailla - "pilalle" jalostettuja, hengitysvaikeuksisia lyttynenärotuja tms. en minäkään ymmärrä. Ja toivon, että olen oikeassa tämän sphynxien "luonnollisuuden" suhteen. Näin rodusta kertovat kuvaukset ainakin vinhasti väittävät.

    VastaaPoista
  5. Oi joi, kyllä Taavi on rotukissa ihan takuulla ja näyttää niin suloiseltakin kuten kaikki sun kissat. Mun kissat on myös sellaisia joita ei kukaan muu halunnut niiden erikoisruokavalion ja Hessun karvapallo-oksennusten takia. ja mi esain takuulla niin ihanat kissat että olen myyty :)

    VastaaPoista
  6. Oi kun kiva blogi!! Mutta TÄH, karvaton kissa?! SEN haluan ehdottomasti nähdä, joten eikun ostooksille :). Meillä asuu vain MÄ ja mun daamit, meidän pitkäikäinen rescue kuoli viime kesänä. 4 olis hyvä kissaluku..
    -Blackie- :)

    VastaaPoista
  7. Ylle viitaten: on ne "sfinxit" luonnostaan karvattomia! Eli ei ole jalostuksen tulos vaan luonnon oma mutaatio. Ja kauhistelijoille vielä, että on niilläkin sellainen lyhyt nukka ihossa, ei se ihan paljasta nahkaa ole. :D

    Mulla ei sfinxiä ole mutta sisko harkitsee hankkimista, ja olen käsittänyt, että olisivat luonteeltaan leikkisiä ja seurallisia, vähän koiran tyyppisiä. <3

    VastaaPoista
  8. Aina sitä yksi kissa talouteen mahtuu:) Vaikka meillä on jo viisi niin kyllä jos "vastaan tulisi" maailman murjoma katti niin takuulla ottaisin jos ei muuta paikkaa olisi. Onhan niitä mutta en nyt lähde tarkoituksella etsimään. Yksi noista on sellainen herkkis ja on pissannut joka nurkan pilalle niin että remppaa on tehtävä ja nurkat laitettava pissan kestäviksi:D
    Ihanaa,kuvia odotellen siis. *Siinä uskossa siis jo että se neljäs teille tulee*:)

    VastaaPoista
  9. Ihanat kisut!
    Kyllä neljä kissaa menee siinä kuin kolmekin... :D

    VastaaPoista
  10. Kolme kissaa on meilläkin. Kaksi ollaan pelastettu eläinsuojelu kodista (arkoja raukkoja olivat eka vuoden), kolmas otettiin naapurista että saataisiin sylikissa jota helliä...ihan pentuna otettiin että ite saadaan mieluinen kasvattaa...Peto siitä tuli silmät on monesti yrittäny päästä repiä...äidin vauva kuitenkin. Neljättä mieli tekisi minullakin ihan rotukissaa tällä kertaa...mutta isännän pahus ei lähe etes katsomaan vaihto ehtoja...ei niin puhuttavissa ympäri kuin siun ukkos...Ihania kissoja muuten teillä!

    VastaaPoista
  11. Hih, sinähän oot ihan mahoton! Ota Kimulin kasvattajalta maine coon, niin riittää imuroitavaa!! :D

    Vietkö muuten vielä tavaroita sinne kissataloon. Minulla olisi laaturuokaa, jota meidän kissat ei syö...

    VastaaPoista
  12. Jos alkaa olla hermot jo Kertun takia riekaleina niin eiks siihen samaan syssyyn mene sit vielä yksi :)
    Jos nyt vähän kotikin, niin mitä siitä :D

    Mielenkiinnolla odottelen koska karvaton kisu ilmestyy "ruutuun", on ne niin pal erikoisen näköisiä :)
    Ja nythän on jo maanantai-ilta....

    Ihania kuvia olet taas ottanut, kuvauksellisia katteja :)

    VastaaPoista
  13. Nahkiskissa, hih - varmasti persoonallinen :D. Laita kuvia!

    VastaaPoista
  14. JohannaK: Karvoja piisaa tällä poppoolla, joten kiinnostus on nyt vinhasti karvattomassa. Kun käydään Pohjanmaalla meidän katraan kanssa, sun lienee pakko tulla kurkistamaan meidän tulevaa nahkiaista. :) Ai niin, ja kyllähän me aina toisinaan kattilassa käydään, ruokapussit siis kulkeutuu hyvin mukana.

    VastaaPoista
  15. Pakkohan se nahkakissa on nähdä :D
    Mä toimitan sulle ne ruuat! Tai ainakin puolimatkaan ;)

    JA ONNEA UUDESTA PERHEENJÄSENESTÄ!!!!
    Tässähän iskee itsellekin "vauvakuume".

    VastaaPoista

Kommenttisi tai ajatuksesi ilahduttaa aina. :)