Ilona

 Vuosia sitten tilasin Sirpa Ala-Loukon nukkeputiikista paperimassapään ja kädet. Malliksi valikoitui pitkän pohdinnan tuloksena Ilona. Nämä saivat ensimmäisen maalipintansa jo silloin heti postista saavuttuaan, vaan koska maalasin naaman niin rumaksi, jäi pää vuosiksi kaappiin pyörimään. Valitettavasti en hoksannut ottaa kuvaa tuosta ensimmäisen maalauskerran tuloksesta. Tässä joku viikko sitten iski yllättävä inspiraatio kokeilla naaman maalaamista uudelleen, ja nyt olin lopputulokseen enemmän tyytyväinen.

 Ei musta kyllä taidemaalaajaa tulis, mutta on se ainakin iloinen. :)

Vartaloon löytyi kangasvarastosta juuri sopiva pala nukketrikoota. Kaavojen kanssa oli kyllä vähän pähkäilyä, vaan mitä ilmeisimmin osasin lopulta soveltaa kaavoja oikein, koska suunnilleen oikeannäköinen vartalo niiden avulla syntyi.

Ilona sai vartalonsa ja tekoripsensä eilisiltana.

 

Hiukset syntyivät mohairnauhasta - kuvassa juuri päähän liimattuna.

Mekon kähvelsin kaapissa piilossa olleelta ilmenukelta (niitähän mulla piisaa, muistatteko?). Mekon virkattu päällinen on mummoni käsialaa.

Ilona pääsi istuskelemaan vanhalle pinnatuolille äitin 80-luvun lopulla tekemän sveitsinnuken viereen. Josko se siinä kikattaisi niin, että saisi vähän tuohon vakavailmeiseen sveitsinnukkeenkin hymyä. :)

Sirpa Ala-Loukon nukkeihin kannattaa käydä tutustumassa nettisivuillaan http://www.nukkepaja.com/. Sieltä voipi myös tilata itselleen paperimassaosat, mikäli mielii kokeilla. :)

Ja kevennyksenä vielä metrikissan taidonnäyte. Kissaa ei siis ole liimattu seinälle, vaan makoilee onnellisesti Kertulle tyypillisessä asennossa eteisen lattialla. :)

Sinä, joka et vielä ole huomannut arvontaa, käyhän osallistumassa vaikkapa tästä.