Astiakaapissa

 

Meidän olohuoneessamme ei ole televisiota. Kyllästyin joskus siihen ajatukseen, että miltei jokainen olohuone on rakennettu niin, että keskeisin asia olohuoneessa on televisio ja muu on aseteltu sen ympärille televisiota korostamaan. Meidän televisio katosi tuolloin olohuoneesta ja paraatipaikalle hyppäsi astiakaappi.

Meillä vieraat siis saavat tuijottaa television sijaan astioita. :)

Koska ette juuri nyt meidän olohuoneessanne fyysisesti astiakaappia tuijottamassa kökötä, päästän teidät virtuaalisesti kurkistamaan astiakaappiin ja astiastoihin, joita meillä keräillään.

 Meidän pääastiasto on Pentikin Vanilja. Tuota astiastoa, jota meiltä löytyy jo aika kattavasti niin kahvi- kuin ruoka-astiastonakin, ollaan kerätty vuosikaudet, ja sitä on siinä määrin kasassa, että siitä on sopiva määrä päivittäisessä arkikäytössä ja lisäksi astiakaapillinen vähän juhlallisemmassa käytössä. Tykkään tuosta Vaniljasta niin paljon, koska on kaunis, herkkä ja silti melko simppeli astiasto.

Lisäksi astiakaapista löytyy muorilta ja vaarilta häälahjaksi saamamme vanha Arabia -ruokalautassarja. Nimeä en tälle tiedä, mutta malli on siis puhtaanvalkoinen kullatuilla reunuksilla.

Pienempi astiakaappi, jonka saimme vanhemmiltani häälahjaksi, pitää sisällään lasikokoelmaa vähän juhlallisempiin tilanteisiin. Kaapissa on pääasiassa miehen Iittalan Senta -viinilasikokoelmaa. Viinilaseja harvemmin siihen tarkoitukseen tulee käytettyä, mutta toimivat juhlallisemmissa kattauksissa kauniisti juomalaseina.

Päivittäisessä käytössä meillä on Vanilja -astioiden lisäksi Kastehelmen lasilautasia kirkkaina ja harmaina.

 

Juomalaseina on kahden koon Kartiota, myöskin harmaina ja kirkkaina. Enemmänkin meillä tulee kyllä juotua Muumi -mukeista, joita meillä on kahdessa kerroksessa - alemmat, vielä saatavissa olevat mukin arkikäytössä, ylemmät, jo myynnistä poistuneet, ihastelukäytössä. :)

 Jokaisen Muumimukeja keräilevän blogistin olisi mitä ilmeisimmin välttämätöntä tehdä mukeistaan pyramidi ja kuvata se, vaan mä olen niiiin laiska, että kasasin vain muutaman mielestäni sievimmän nippuun. Meillä on muumimukeja viitisenkymmentä, joissa muutamia kaksoiskappaleita. Ne vanhimmat ja harvinaisimmat puuttuvat, vaan niin intohimoinen en ole, että lähtisin niitä useammalla satasella ostelemaan. Ehkä ne joskus kävelevät tuohon ovelle itsekseen ja minä poimin ne siitä talteen.

Aterimista olemme ihastuneet Fiskarsin Functional Formin malliin. Aikonaan meillä oli klassistakin klassisimpia Savonioita, joista emme koskaan tykänneet, vaan olimme hankkineet niitä aikoinaan yhteen muuttaessamme, koska Savoniaahan nyt vaan täytyy olla jokaisen pariskunnan kaapissa. Jokin aika sitten myimme koko sarjan pois ja hankimme lisää Fiskarsin aterimia. Näitä löytyy nyt oma sarjansa arkikäyttöön ja toinen, vähemmällä käytöllä oleva sarja vähän juhlallisempaan käyttöön.

Muumilusikoitakin löytyy, ja ovat meillä jokapäiväisessä käytössä.

Muumimukien ohella ainoa värikäs astia on appiukolta saatu, turkoosi Marimekon Sukat makkaralla -kaadin, joka tuo väriä pöytään.

Olen nyt useamman vuoden haikaillut Kelkkaretki -nimisen jouluastiaston hankkimista. Apilanlehdellä on aivan ihana Carl Larssonin Kelkkaretki -maalauksen kuvituksella tehty astiasto. Tykkään Carl Larssonin maalauksista muutenkin, ja kun tämän astiaston näin, olin ihan myyty. Olen nyt parisen vuotta odotellut, josko jonakin päivänä tuo astiasto tulee myöskin Apilanlehden aloitustarjousastiastoksi, jolloin keräilyn voisi aloittaa vähän edukkaammin kuin yksittäiskappaleita ostamalla. Olen tuota asiakaspalvelusta kysellytkin, vaan vastaus on ollut, että kannattaa vain odottaa. Ja minähän odotan.

Ja vielä vähän yleisilmettä keittiöstä.

Tämän Cafe Latte ja aiemmissa kuvissa olleen Jotain valkoista -puukyltin ostin Kangasalan Pirkan kirpputorikeskukselta. Siellä on ihastuttava oma huoneensa täynnä erilaisia vanhoista laudanpaloista tehtyjä kylttejä erilaisilla teksteillä. Kierreltyäni huonetta loputtoman monta kertaa ympäri päädyin näihin.

Kaunista, aurinkoista sunnuntaita sinulle!