maanantai 14. lokakuuta 2013

Monogrammityynyt


Sain viime viikolla kasan vanhoja tyynynliinoja, lakanoita, pyyhkeitä ja pitsejä sekä pyynnön tehdä näistä omistajansa sukuhistoriaa, tunnearvoa ja muinaisia tarinoita sisältävien vanhojen tekstiilien käsinkirjailluista monogrammeista sekä vanhoista pitseistä kaksi tyynyä.


 Tulipa kerrassaan ramppikuume. Sain täysin vapaat kädet ideoida ja soveltaa, eikä mitään toiveita tyynyjen tyylille ollut. Vaan siinä kun sitten aloittelin ja mietin, iski jännityksen kauhistus. Miten mä ikinä uskallan alkaa leikkaamaan ja ompelemaan jonkun perintöesineistöä, ja jos vaikka sitten onnistun pilaamaan nämä tunnearvotekstiilit tai teen sellaisen, mistä omistaja ei tykkää laisinkaan.


Vaan meni syteen tai saveen, niin pistin leikaten ja ommellen. Monogrammeja oli paljon, osa valkoisia, osa punaisia, loput kaikenkirjavia, suuri osa myös kirjavanväriselle kankaalle kirjoittuina. Ohjeistus oli tässäkin vapaa - sai käyttää sen verran monogrammeja kun hyvältä tuntui.


Päädyin käyttämään näihin kahteen tyynyyn valkoiset ja punaiset monogrammit. Kirjavista en osannut sommitella mitään silmää miellyttävää, ja näistä sain yhtenäiset kokonaisuudet, kaksi erilaista tyynyä, joissa on kuitenkin samaa henkeä myös keskenään. Pitseinä käytin sekä vanhoja, alkuperäisiä, virkattuja pitsejä, että monogrammien reunoissa kapeaa uuspitsiä. Tyynyjen pohjakankaana käytin myöskin alkuperäisiä lakanakankaita, ja tyynyn keskiosassa monogrammien taustalla ystävältä saatuja pieniä vanhoja pellavaisia liinoja


Tyynyjen uusi omistaja kävi hakemassa tyynyt tänään. Siinä samassa kävi ilmi, että osa monogrammeista on 1800-1900 -luvun vaihteen tekstiileistä. Juku, jos olisin tiennyt, niin ramppikuume olisi ollut vielä suurempi.


Vaan uusi omistaja oli erittäin tyytyväinen tyynyihin, ja mäkin uskalsin taas hengittää. Siinä ne nyt sitten on, tunnearvotekstiilit uudessa asussaan.


Mukavaa maanantai-iltaa 
ja muistakaahan arvonta täällä.

9 kommenttia:

  1. Voi kun tuli kauniit. Riemusta kiljuen myös omistaisin tuollaiset perintökauneudet <3

    VastaaPoista
  2. Todella hurmaavat ja kaunista käsityötä!!♥

    VastaaPoista
  3. Turhaan "kuumeilit" - aivan ihana lopputulos - todella kauniit! Ja hienoa, että monogrammit pystyttiin näin hyödyntämään!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alkuun pisti vähän kauhistuttamaan, mutta onneksi tuli jotakin, joka ei nyt ihan tuhoa verkkokalvoja. :)

      Poista
  4. kauniitahan nuo ovat, mutta jos meillä olisi ollut perintötekstiilejä, niin enpä olisi tehnyt. Vanhoilla tavaroilla on arvoa, sekä tunnearvoa että rahallista arvoa, mutta vain jos ne ovat alkuperäisessä asussaan. Joku kotimuseo olisi saattanut olla noistakin kiinnostunut, ja säilyttänyt ne sellainaan, ellei jonkun ihmisen sen hetkiseen sisustukseen sovi aidosti vanha. T. Linnea

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moni varmasti haluaa säilyttää tunnearvotekstiilit sellaisinaan, ja osa käyttää tällaisia ihan arkikäytössäkin edelleen. Nämä tekstiilit, joista monogrammit hyödynnettiin, olivat kuitenkin pahasti ajan hampaan puremia, rikkinäisiä ja hajalle kuluneita, joten siksikin päädyttiin hyödyntämään kauniit monogrammit vielä muuhun käyttöön niin, että vanhat muistot säilyisivät uudessa muodossa jatkossakin alkuperäisten tekstiilien jo hajottua.

      Rikkinäisillä tekstiileillä harvemmin mitään rahallista arvoa on, mutta vaikka tekstiilit muuttavat muotoaan, ajattelen, että tunnearvohan kuitenkin säilyy. :)

      Poista
  5. Todella upeat! <3 Tais omistaja olla onnessaan, on kauniisti toteutettu,

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omistaja kertoi viettävänsä seuraavan päivän tyynyjä sohvalla katsellen. :D

      Poista

Kommenttisi tai ajatuksesi ilahduttaa aina. :)