Mikä ihme sinä olet, en ole koskaan sinua nähnyt...
Voiko sinua läpsiä, repiä, koskea, töniä, taputtaa - mitä sulle oikein voi tehdä? Ai silittää?
*kiljumista, hihkumista, hykertelyä*
Toinenkin! Kukas sinä olet?
*Lisää kiljumista, hihkumista...*
Teitä on niiiiin monta. Äiti, saanks mäkin? Edes yhden?
Hellyyttävä postaus <3
VastaaPoistaOlipa hyvää mieltä herättävä postaus, söpöjä ovat, kissat sekä lapsi :)
VastaaPoistaIhana!!!
VastaaPoistaIhania kohtaamisia :)
VastaaPoistaNäissä on sitä riemua ja ihmetystä aidoimmillaan. Ihmestystä puolin ja toisin, riemu sen sijaan saattaa olla yksipuolista. :)
PoistaHauska! Näistä saa mainioita videoita aikaan:D
VastaaPoistaIhana! Mikä riemu eläimistä pikkuihmisissä syntyykään. ♥
VastaaPoistaMeillä näitä eläimiä tulee vastaan joka kulman takaa, niin ihmestystä riittää. Joskin riittää rauhaan ja hiljaisuuteen tottuneilla kissoillakin pienen lapsen nähdessään. :)
PoistaIhana! :)
VastaaPoista:)
PoistaOn siinä pienellä ihmisellä ihmettelemistä :)
VastaaPoistaJos on kissoillakin...
Äläpä muuta sano. Kertua lapsi erityisesti kiinnosti, ja Taavi ikirauhallisena pystyi myös seuraamaan tuota kummallista minikokoista ihmistä rauhallisesti kosketusetäisydeltä. Grisli sen sijaan pakeni välittömästi paikalta, ja Alviniakin kummastutti tuo pieni ja yllättävän äkkinäisesti liikahteleva jakiljahteleva otus.
PoistaTuntuuhan se kissanturkki pehmoiselta pienenkin lapsen käteen ♥ Kissatkin yleensä tajuavat että kyseessä on pieni lapsi ja antavat paijata vähän rajumminkin, tai sitten pakenevat paikalta kokonaan =)
VastaaPoistaJuurikin näin. Tosin täytyy sitä vähän tarkempana olla, kun ei ihan takuuseen voi mennä, miten reagoivat, jos toinen tarttuu turkkiin kiinni. Kertu tapansa mukaan suhtautui kaikkien rohkeimmin ja uteliaimmin, vaikka itse asiassa samaisen lapsen ihan vauvana kohdatessaan pelkäsi hiljaa makaavaa lasta niin paljon, että pakeni selkäkarvat pystyssä paikalta. Tiedä sitten, mikä siinä pienessä nyytissä silloin niin kammotti.
PoistaVoi ihanuus <3 Mitäs kissat tuumivat tästä vierailijasta?
VastaaPoistaKertua kiinnosti kovasti. Taavi yksinkertaisena ja tyynenä otuksena tuijotti ymmärtämättä, että tässä edes voisi olla mitään arasteltavaa. Alvin kierteli kauempana, vaikka lapsi kiinnostikin - tosin parempi niin, tuo jäniksen lailla hyppivä ja sinkoileva, yliaktiivinen, loputtoman vauhdikas ja kaikessa yli-innokas kissa saattaa olla arvaamatonkin liikkeissään. Grisli pakeni välittömästi, niin kuin aina. :)
PoistaEttä tekisi pienen varmaan mieli halia ja rutistaa kissaparkaa... :D Varmasti kiinnostaa kovasti ihana pehmeä otus.
VastaaPoistaHalailu olisi todennäköisesti päättänyt orastavan ystävyyden. :)
PoistaHei! Hieno blogi löytyi täältäkin! Aika hauskaa, että juuri edellisenä päivänä siitä, kun olit laittanut blgiini kommenttia, niin olin lukenut Ilkka-lehdestä jutun sinun mielenkiintoisesta harrastuksestasi. Olet kyllä tosi näppärä käsistäsi! :)
VastaaPoistaArpajaisvoittoni on saapunu perille. Mehtäemäntä kiittää ja kuittaa. Tein kassista ihan oman postauksenki ;)
VastaaPoistaKiva, että tykkäsit. :)
Poista:)
VastaaPoista