lauantai 26. tammikuuta 2013

Neljän kissan kodissa


 Tämä viikonloppu on pyhitetty Alvinin kotiutusprosessille.



Pieni nahkakissamme vapautettiin aamuyöstä pesuhuoneesta armottoman metelöinnin ja naukumisen seurauksena muiden kissojen seuraan ja käyttämään vapaasti koko asuntoa. 



Alvin on ottanut jokaisen neliön käyttöön. Vauhtia, innostusta ja uteliaisuutta riittää, vaan huomaa kyllä, että koostaan huolimatta kissa on vielä ihan pentu - kontaktin ottaminen muihin kissoihin on estotonta ja häikäilemätöntä selkä köyryssä sivuttain hyppimistä, tassuilla huitomista ja loputonta leikkiin kutsumista. Meidän karvainen väki vaan ei vielä ymmärrä, että kaverista olisi leikkiseuraksi.


Alvin ottaa kovasti kontaktia, vaan nirppanokkaväki ei vielä oikein lämpene. Karvaton kissa kiinnostaa kyllä hurjasti, mutta nuo aktiiviset, iholle tulevat lähestymisyritykset vielä kammottavat.



Kertu on ollut hyvin epäkertumaisessa tilassa kököttäessään liikahtamatta milloin missäkin vain tuijottamassa pennun kouhotusta. Tuo ihmeellinen kummituseläin kiinnostaa, ja samalla vähän pelottaa. Asiaa ei auta Alvinin häikäilemätön tarve saada leikkiseuraa. Kertu kun tarvitsisi ensin vähän tilaa tutkia ja haistella kauempaa.


 
Taavi taas on ollut niin perus-Taavi kuin olla ja voi. Suhtautuu asiaan pienellä varauksella, mutta taavimaisen rauhallisesti. Antaa tulla lähelle, haistelee, seuraa, mietiskelee. Jos pentu koheltaa liian iholla, läppää käpälällä kevyesti päähän.



Alvin on siis saanut käpälästä päähän monta kertaa. Tosin että käpälällä on läpsitty ilman kynsiä ja kevyellä kädellä. Pentu kun koheltaa aivan armottomasti, ja huitoo karvattomilla käpälillään itsekin minkä ehtii, kun yrittää saada kissoista leikkikaveria takaa-ajojahtiin. Vaan eiköhän tästä vielä lämmetä, kun alkuun päästään.



 Karvakissojen mielestä Alvinissa kiinnostavinta on rottamainen häntä. Rauhallisemmalla hetkellä jokainen kissoista on yrittänyt päästä käpälöimään houkuttelevasti heiluvaa hännänpäätä. Sama taitaa toimia myös toisinpäin, ja nahkakissojen keskellä varttunutta Alvinia kiinnostaa hurjasti erityisesti Taavin muhkea karvahäntä. Kerran jos toisenkin on pieni nahkiaisemme käynyt vauhdilla Taavin hännänpäähän kiinni - ja saanut taas käpälästä päähän.



 Grisliä Alvinin olemassaolo taitaa kiinnostaa kaikkein eniten, ja Grisli hakeutuu kissan perässä kaikkialle. Reviiri on pennun suhteen Grislillä kuitenkin suurin, ja käpälä nousee varoittavasti pystyyn aina, kun Alvin tulee lähelle. Grisli on myös kissoista ainoa, joka turvautuu sähinään. Näin toisaalta kyllä oletimmekin. Grisli on perusluonteeltaan ehdottomasti meidän porukan ujoin, varovaisin ja turvallisuudenhakuisin kissa, ja uuden kissan taloon tulo pistää ehkä eniten järkyttämään Grisliä, joka tarvitsee kaikkeen tuplasti enemmän aikaa kuin kukaan muu.


Vaan vaikka käpälät ovatkin heiluneet, on rasavilli nahkapoikamme kotiutunut jo yhden vuorokauden aikana hurjan hienosti. Alvin on täällä niin kotonaan, aivan kuin olisi täällä aina asustanut. Kissa on äärimmäisen seurallinen, sosiaalinen, rohkea ja utelias, eikä muiden kissojen varovaisuus tunnu haittaavan nuorta miestä lainkaan. Pallot ja leluhiiret lentelevät, ja kissalla tuntuu olevan vain kaksi vaihdetta - armoton kouhotus ja juoksu sekä syvän unen lepotila. Ja jos nyt saakin vähän käpälästä päähän, niin ei muuta kuin seuraavaa yritystä kehiin ja kohti uusia pettymyksiä. :)

21 kommenttia:

  1. Voe mahoton kun on ihanan näköinen porukka siellä koossa. ihan naurattaa tuo sinun mukava kertomus tästä uudesta tulokkaasta ja muiden kissojen suhtautuminen. Kissatkin on niin erilaisia luonteeltaan kuten me ihmisetkin. Isolta kissalta nahkiainen näyttää vaikka pentu vielä. Miten iso siitä tulee ?

    VastaaPoista
  2. Liisa: Sphynxit eivät sinänsä ole normikissoja suurempaa rotua. Alvinin isä on kuitenkin suurikokoinen, painoa miltei 6 kg. Ja tuo miltei kuusi kiloa siis täyttä kissaa ilman karvaa. Koska Alvin on suuri ikäisekseen ja oli jo syntyessään pentueen suurin, voipi odottaa kissasta tulevan kookkaan puoleinen turjake. Saas nähdä. :)

    VastaaPoista
  3. Kuvista jo näkee, että taisitte saada varsinaisen vauhtipakkauksen taloon :)
    Hetki siellä varmaan mennään ja ihmetellään puolin jos toisinkin ennenkuin roolit vakiintuu.
    Hauskoja kissoja, vähän kaksjakoisesti niihin suhtautuu kun ovat niin "paljaita" - kissanäyttelyissä erinäisen kerran on tullut seurattua näitä, mutta sylissä en ole ikinä pitänyt.
    Ja täytyy sanoa, että kissan erinomainen notkea anatomia kyllä pääsee esille erinomaisen hyvin - samoin kuin ilmeetkin, nämähän on hyvin ilmeikkäitä kissoja otsaryppyineen :D

    Kovin hymyilyttävä postaus, mulla on suu korvissa koko ajan :D
    Laitahan lisää tilannetiedotuksia, näitä on kiva lueskella !

    VastaaPoista
  4. Olipa kiva kuulla teidän sopeutumispuuhistanne. Alvin on tosiaan kookas kissa, ei luulisi pennuksi. Hyvä juttu, että hän on rohkea ja sosiaalinen, ottaa varmasti paikkansa laumassa. Minusta Alvin näyttää aivan Hobbittien Klonkulta, joka on suosikkini noissa elokuvissa. Tuossa alimmassa kuvassa aika rottamainen, on siinä kavereilla ihmettelemistä. Olen kerran silittänyt karvatonta kissaa, sen iho oli lämmin ja pehmeä.

    VastaaPoista
  5. Vau tota mattoa, ihanasti paloista virkattu. :)

    VastaaPoista
  6. Voi että, Alvin on itse asiassa vallan sympaattisen oloinen "nahkiainen". Tuo toiseksi viimeinen kuva on jotenkin niin lutunen :)
    Kivaa luettavaa!

    VastaaPoista
  7. Oli niin mukava juttu :) Onhan siinä kissoilla vähän aikaa ihmettelemistä puolin jos toisinkin.

    VastaaPoista
  8. Voi mitä vauhtia ja vaarallisia tilanteita:)

    VastaaPoista
  9. Kissoista on aina kiva lukea :) Ihana Alvin, jään mielenkiinnolla seuraamaan miten "nahkiainen" kotiutuu muuhun kissapesueeseen :))

    VastaaPoista
  10. Onpa Alvin hilpeän näköinen kaveri! :)
    Ihanat rypyt, tuo häntä on vähä pelottava.
    Onnea ja menestystä muille kisuille sopeutumiseen.

    VastaaPoista
  11. Onnea uudesta perheenjäsenestä!
    Aikansa se ottaa mutta kyllä niistä kvartetti tulee:)

    VastaaPoista
  12. Voi mahdoton että on jännää kun on uusi tulokas!! Ja kaiken kukkuraksi tulokkaan takana näkyy vilaukselta aina myös niin kaunista kotia!
    -Helena ja Blackie-

    VastaaPoista
  13. Ihana Alvin!
    Kahden Cornarin kanssa monesti miettinyt yhtä nahkiaista, mutta toistaiseksi jäänyt. On ne vaa niin ihania! Toivottavasti saadaan seurata Alvinia jatkossakin, juttuja lisää siis odottelen :-)

    VastaaPoista
  14. Voi onpa Alvin kerrassaan suloinen tyyppi. Hän taitaa olla kanadan sfinx? Meillä kaksi donkkaripoikaa on vallottanut kyllä koko lähiympäristön sydämet :)

    VastaaPoista
  15. Uutistoimisto Anselmi: Juu, Alvin on kanadan sfinx. Olenkin käynyt teidän don sfinxejä ihastelemassa useampaan kertaan. Tiedä sitten, mikä näissä nahkiaisissa oikein kiehtoo. :)

    VastaaPoista
  16. Voi hyvät hyssyt minkälainen kissapersoona. :) Ihmettelee maailmaa suurilla silmillään. Sille pitää kai tikutella villapaita, ettei vaan palellu.

    VastaaPoista
  17. Hei, blogissani on sinulle haastetta, mikäli innostut vastaamaan.

    VastaaPoista
  18. Kivoja kissakuvia varsinkin toi alin kuva on tosi hieno! Juttua oli kiva lukea :)Mukavaa totuttelu aikaa teille.

    VastaaPoista
  19. Hyvin ilmeikkäitä kuvia Alvinista :)!
    Mitenkäs tällä hetkellä, vieläkö kissalaumassa kuhisee vai onko Alvin jo solahtanut sen täysivaltaiseksi jäseneksi?

    VastaaPoista
  20. Aivan hurmaava kissalauma teillä, erityisesti pikku-Alvin <3
    Sait myös uuden lukijan, kivan näköinen blogi!

    VastaaPoista
  21. Voi mitä hurmaavia kissoja täällä ja blogi täynnä ihanaa tunnelmaa! Pitääkin ehdottomasti käydä tuolla kipalla korvikset nappaamassa, niin söpöt maatuskat!

    VastaaPoista

Kommenttisi tai ajatuksesi ilahduttaa aina. :)