sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Kylpyankkabileet


Eilen meillä olikin juhlahumuinen päivä. Aamulla juhlimme Tampereella 4-v kummipoikaa, jonka synttäreillä kamera ei suostunut toimimaan, eli sen kuvaosuus jäi valitettavasti ajatuksen tasolle. Aamukekkereiden jälkeen suuntasimme Porvooseen juhlimaan vuoden täyttävää kummityttöä. Kamera oli ehtinyt murjottaa tuonne mennessä puoli päivää, joten suostui taas yhteistyöhön. Joulupukki hoi, tuotko mulle uuden?




 Kummitytön synttäreitä juhlittiin kylpyankkahengessä. Tytön vanhemmat tykkäävät suunnitella, leipoa, väsätä ja valmistella hienoja teemajuhlia, ja tämä juhlateema oli rakennettu neidin tämän hetken yhden suosikkiasian - kylpemisen - ympärille. Tytön puolivuotissynttärit on esitelty aiemmin täällä.




Edelleenkin jaksan ihastella kaikenlaisia viimeisen päälle tehtyjä teemajuhlia. Itse en tällaisia taitaisi hyvälläkään yrityksellä saada aikaan, mutta ihailen suuresti heitä, jotka saavat.





Synttärit olivat tarjoiluineen ja koristeluineen viimeisen päälle ankkaa. Mun suosikiksi nousivat nämä törröhuuliset ankkakeksit. :)





 Teemajuhlat taitaa olla myös sellainen kummallinen asia, joka nostattaa toisinaan tunteitakin. Olen nettikeskusteluista joskus lukenut hassuja kannanottoja erilaisiin teemajuhliin liittyen siitä, että tarviiko nyt niin laittaa, ja että eikö tavallliset synttärit kelpaa. Yksinkertaisiin kysymyksiin yksinkertaisia vastauksia: ei tietenkään tarvi laittaa, ja kyllä tietysti tavallinen kelpaa. Vaan jos joku haluaa, tykkää ja nauttii laittaa vimpan päälle, onko se joltakulta toiselta pois? Kuten mainitsin, olin samana päivänä myös toisilla synttäreillä, jotka olivat vallan eri tyyppiset. Sellaiset "ihan tavalliset" synttärit. Siellä kakun koristeli aamulla nelivuotias itse kokoamalla kakun keskelle kunnon suklaakarkkivuoren pohdittuaan ensin pitkään, laittaisiko suklaat kumminkaan kakun päälle vai suoraan omaan suuhun. Ja tiedättekö, molemmat synttärit olivat juuri täydelliset, juuri hyvät, juuri hienot ja juuri perheensä näköiset juhlat. Sekä suklaavuorijuhlat että kylpyankkakekkerit. Että kiitos vaan molempien päivänsankareiden perheille hienoista juhlista. :)





 Kylpyankkajuhlien päivänsankari oli valloittavalla hymyllään ansaitusti juhliensa keskipiste.




Meidän paketistamme neiti löysi vaaleanpunaisen pöllön sekä Mauri Kunnaksen Koiramäki -kirjan ja siihen sopivia sorminukkeja. Sorminuket olen ostanut lähikirpparin käsityönurkkauksesta, jonne joku näitä ihanuuksia eri satujen mukaisesti taiteilee.





Onnellista sunnuntaita sinulle, joka täällä piipahdit!

19 kommenttia:

  1. Kummitytön vanhemmat kiittävät vierailusta ja ihanasta lahjasta <3
    Aadan joulukalenterikin on jo paikoillaan, melkein sekin (kalenteri siis) kihisee jännityksestä joulukuun ekaa päivää odottaessaan ;)

    Jään odottamaan kuvaa sun kimaltavista sormistasi - varo sitä ryöväriä illan hämärinä tunteina.

    Terkkuja meiltä kolmelta ja leppoisaa sunnuntai-iltaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanat juhlat, kiitos vielä teille meiltä molemmilta. :)

      Poista
  2. Oi miten hauska tuo ankkateema!! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ei ehkä ihan se perinteisin vaaleanpunainen teema. :)

      Poista
  3. Aivan huikean hauska postaus alusta loppuun :D
    Ihanat ankkabileet ja suloiset nuo sorminuket!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon ihan hurahtanut noihin sorminukkeihin ja oon vissiin ryhtynyt jonkinlaiseksi välittäjäksi, kun oon niitä tuolta kirpparilta moneen otteeseen hakenut omiin paketteihin sekä tuttujen pyynnöstä niiden paketteihin.

      Poista
  4. Ei voi mitään, ketään en nyt halua tällä laskea tai masentaa, mutta olen pakotettu kajauttamaan kummityttösi vanhemmille kolme hurraa huutoa, HURRAA HURRAA HURRAA! Ihana kun olet laittanut tänne kuvia noista heidän tekemistä teemajuhlista, olen aivan häikäistynyt ja ihastunut tuohon riemuun järjestää upeita teemajuhlia! :) Wau!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ja tässä ihaninta oli, että nää oli oikeasti järjestetty suurella innolla - ja taisivat tuottaa järjestäjilleen vähintään yhtä paljon iloa kuin juhlavieraille ja päivänsankarillekin.

      Poista
  5. Niissä "näpertelyjuhlissa" on vielä sekin ilo, että juhlien tekijä saa monta iloista hetkeä juhlia suunnitellessaan ja valmistaessaan. Kyllä vaivannäkö, oli se sitten pieni tai suuri, on aina kohteliaisuus juhlan vieraita kohtaan.
    Todella kivan lahjan olit keksinyt, josta on iloa pitkäksi aikaa. Koiramäen väki kun jaksaa kiinnostaa vielä pitkälle kouluikään. (Luen kyllä itsekin aina uudet Koiramäet tarkkaan.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että juuri näitä monia iloisia hetkiä oli näiden kekkereiden valmisteluissa saatu kokea. Valmisteluthan oli aloitettu jo kuukausia sitten suunnittelulla ja ideoinnilla, ja se vasta antoisaa aina onkin. :)

      Poista
  6. Upean näköiset ankkasynttärit!! Mä jaksan aina ihailla noita viimeisenpäälle laiteltuja teemasynttäreitä! Aivan huikea tuo sinun edellisen postauksen joulukalenteri, varmasti jokaisen pikkutytön (ja miksei pojankin) unelma :)

    ps. mulla olisi blogissa arvonta meneillä, tervetuloa osallistumaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkkauksesta, kävin osallistumassa ja löysin samalla ihanan bloginkin. :)

      Poista
  7. Veikeät kutsut ja teema aivan ihku. Pieni prinsessa on teemansa ansainnut. Onnea hänelle. Onhan se ihanaa mennä juhlille joihin on anostettu noin paljon. Ankkaterveiset teille kaikille. Ja toivottavasti se pukki saa sinun terveiset perille. Joulukalenteriasi myös peukutan, se tekee ken osaa ja kummityttö leikkii niillä vielä pitkään. Joulun odotusta sinulle ja lukijoillesi täältä Joulupukin kaupungista Roista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sä voisit vähän painostaa sitä joulupukkia tuolla mun toiveellani, jos sattuupi sinua vastaan tulemaan. :)

      Poista
  8. Voi vitsit, ihan Huikea Teema!!!!!!!! Tämän lainaisin heti, jos meillä olisi vielä nuin pieniä. Hih, ihana :D

    VastaaPoista
  9. Mahtavat teemajuhlat, ei voi muuta sanoa!!! Mä oon funtsinut tuota asiaa: vimpan päälle laitetut teemasynttärit vs. "tavalliset synttärit". Ja onhan se niin, että ei se ole keltään pois, jos joku haluaa järjestää, laittaa ja nähdä vaivaa...MUTTA...pohdin myös sitä, kuinka paljon vanhemmat kokevat ulkoapäin tulevan odotuksia/vaatimuksia (tai oikeastaan ihan itsestä lähtöisinhän ne loppupeleissä ovat) "täydellisten synttäreiden" järjestämiseksi ja sitten niitä järjestetään stressaten ja hermoillen vailla pieniä iloisia tekemisen hetkiä. Postauksen ankkasynttärit syntyivät epäilemättä vanhempien omasta innostuksesta ja halusta ja senpä vuoksi ihailen niitä vilpittömästi...tällaiset teemasynttärit ovat todellakin paikallaan!!! Kuten sanottu ei ole oikeita tai vääriä synttäreitä...pitää vain osata valita omalle pesueelle sopiva juhlasysteemi, jonka järjestämisestä syntyy oikeasti iloa eikä hampaitten kiristystä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri keskustelin erään ystävän kanssa tästä teemasta, ja pohti juuri oman lähipiirinsä kautta sitä, että löytyy myös heitä, jotka suorittavat asioita ulkopuolelta tulevien paineiden vuoksi, koska ihannoidaan tietynlaista tapaa tehdä asioita. Ja silloin mikä vain on varmasti ahdistavaa, jos täytyy olla jotakin, mikä ei omaan muottiin istu. Olla jotakin muuta kuin omia itsejään.

      Tuossa olikin se ydin, miksi nää molemmat synttärit olikin niin hyvät. Niin erilaiset ja niin hyvät. Molemmat olivat oman pesueensa näköisiä ja valmisteltuja juuri niin kuin istuu parhaiten kahdelle erilaiselle perheelle.

      Poista

Kommenttisi tai ajatuksesi ilahduttaa aina. :)