maanantai 18. marraskuuta 2013

Muutos

Lauantaina konkretisoitui muutoksen hetki. Jätin taakseni työyhteisön, jonka kiinteä osa olen ollut kuluneet viisi vuotta ja jonka esimiehenä olen toiminut viimeisen vuoden ajan.


Mä jotenkin haluan uskoa intuitioon. Että vaikka on ollut takana ihan hurjan opettavainen, onnistunut, hyvä ja antoisa vuosi, ja taakse jää loistava työyhteisö, niin itseään on joskus pakko kuunnella. Että tämä ei tässä kohtaa vain tuntunut oikealta minua varten. Että vaikka kaikki palaset tuossa isossa kokonaisuudessa oli periaatteessa täydellisesti kohdallaan ja kaikki ainekset oikein purkissa, niin tämä ei vaan tuntunut oikealta, ei tässä hetkessä ja tässä kohdassa. Tämä tehtävä ei tässä kohtaa yksinkertaisesti ollut minua varten enkä minä tätä varten.


Pitkään piti pyöritellä ja miettiä, yrittää saada kiinni karkailevista ajatuksista. Yhtenä yönä tuli oivallus siitä, että nyt. Että nyt mä lähden. Otan aikalisän itselleni ja kuulostelen puoli vuotta, mitä mä oikein haluaisin tehdä. Että missä se mun ekologinen lokero oikein oliskaan. Heti seuraavana aamuna en tokikaan vielä lähtenyt. Se nyt oli vasta reilua kuukautta myöhemmin.


Tänään mulla oli ensimmäinen virkavapaapäivä. Ensimmäinen niistä tulevista 196 virkavapaapäivästä. Jotakin on tulevalle puolelle vuodelle mielessä, jotakin on sovittu, jotkin muhimassa, paljon on vielä avoinna. Ja hirrrrrveen hyvä niin! :)


Koska olen kevyesti ilmaistuna aavistuksen verran tumpelo keittiössä, ei viitsinyt edes harkita läksiäistorttujen leipomista. Sen sijaan pohdiskelin johtamisen perustehtävää, antaa ihmisille välineet ja suuntaviivat, ja saada heidät tekemään itse. Se mielessäni mittasin jokaiselle pienen suklaakakun (ohje täältä) ainekset purkkiin ja ohjeistin jatkotoimenpiteet. 


Mitattavaa riitti. Purkkeja kun tarvittiin kuitenkin kaikkineen 37 kipaletta.


Jotakin sanattomaksi vetävää sain kuluneen vuoden kiitoksena. Leirinuotiolta tuoksuva, metrin mittainen pergamenttikirje sisälsi ajatuksia minusta. Tämä lista täytynee liiteröidä seinän kiinni ja lukea aina pahan päivän tullessa. :) Lisäksi kirjekuoressa oli jotakin, millä pääsen valitsemaan itselleni jotakin kaunista, pientä ja kimmeltävää.


Pari viikkoa sitten erään isomman koulutusrupeaman seurauksena pientä porukkaa kiitettiin koulutuspäivän järjestelyistä taulumuistamisilla. Taulut jaettiin ihan sattumanvaraisesti, ja itselleni osui taulu mietelauseella "näetkö muutoksessa mahdollisuuden kasvaa." Tämä istuu niin tähän hetkeen.


Oikeastaan mua kyllä huolestuttaa seuraavassa puolessa vuodessa vain yksi asia. Että kun jollekin antaa pikkusormen, niin se vie koko käden. Mulla on vähän taipumusta siihen, että menee koko ihminen kerralla. Ja se, mikä vähän mietityttää, on, että saanko mä oikeasti tehtyä tämän seuraavan puolen vuoden aikana mitään sellaista mitä mun pitäis. Sellaista, millä mä selvittäisin itselleni, mitä mä oikein haluan isona tehdä. Kokeilisin siipiäni, rajojani ja osaamistani. Sellaista fiksua


Mutta mutta... Mulla kun olis tuo isäukon kanssa viikko sitten nikkaroitu Tylypahkan kuusikerroksinen koulu tuossa ihan tyhjillään odottamassa sisustusta, huonekaluja ja asukkaita. Ja mulla olis niin paljon ompeluideoita. Ja mulla olis paljon sisustusideoita. Ja nikkarointi-ideoita. Jopa leipomisideoita. Ja kaikenlaisia muitakin ideoita. Mulla olis kaikenlaisia ideoita ihan jokaisen tulevan 196 virkavapaapäivän ratoksi, vaan ne nyt sattuu olemaan jotain ihan muuta kuin fiksua.  :D


Haittaakse?

51 kommenttia:

  1. Ei haittaa :) Kaikki aikanaan. Tsemppiä ja onnea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin mäkin haluan ajatella. Ja hissukseen, pala kerrallaan. Kiitos tsempeistä. :)

      Poista
  2. Joskus on suljettava ovia jotta uusia avautuu:-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän mä haluan uskoa. Vielä, kun sen pystyisi itslleen konkretisoimaan.

      Poista
  3. Tsemppiä valitsemallesi tielle. Intuitio on aika hyvä juttu. Tietenkin riippuu niin alasta, mutta tekevä löytää aina jotain ja voihan olla, että se onkin se sun juttus...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, eiköhän tää puoli vuotta jotakin näytä, suuntaan tai toiseen.

      Poista
  4. Luota intuitioosi! Elämä kantaa ja asioilla on tapana järjestyä... Ilmaa siipiesi alle :)

    VastaaPoista
  5. Siunausta tuleville päivillesi, nauti, tuunaile, ompele ja sisustele, hyvillä mielin myös ajatus juoksee, tulee se ahaa elämys, että tämähän se on minun juttuni, luota intuitioosi, muista meillä on vain tämä yksi elämä elettävänä. Tykkään käydä täällä sinun sivuillasi kaikkea kaunista ja mukavaa huumoria.Anne

    VastaaPoista
  6. Ei haittaa, hienoa että uskalsit noudattaa intuitiotasi :)
    Kiva lahjaidea sulla johtamisen "ajatuksin" !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus täytyy uskaltaa... Tiedä sitten, mihin se vie... :)

      Poista
  7. Anna palaa vaan just sillä lailla mikä hyvältä tuntuu! Se voi olla just SE juttu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällä hetkellä musta tuntuu, että tää kokopääiväinen kotiäitiys neljälle nelijalkaiselle olis ihan mun juttu. Sillä ei tosin itseään elätä, että täytynee keksiä jotain parempaa. Enköhän mä jotain fiksua tai vähemmän fiksua vielä ideoi. :)

      Poista
  8. Onnea päätöksestä ja tsemppiä tulevaan! :)

    VastaaPoista
  9. Ihanaa, Eena, että olet tehnyt noin rohkean päätöksen. Monen kannattaisi tehdä noin.
    Jos kaikki tekisivät sitä missä olivat hyviä ja mistä itse pitävät, maailma olisi paljon onnellisempi ja tehokkaampi paikka. Uskon, että ihminen on huomattavasti tehokkaampi, jos tekee unelmiensa työtä.
    Itse olen hoitovapaalla ollut kohta jo kolme vuotta. Päätin, että tällä aikaa keksin, mitä haluan tehdä. Vielä en tiedä sitä, ainakaan sellaista mihin olisi perheellisellä varaa ja uskallusta. Yrittäjyys on aina niin riskaapelia,,,

    Onnea, menestystä ja kaikkea hyvää sulle tälle matkalle!!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kommentissasi on hurjan paljon viisasta asiaa. Kauan mä tätä kypsyttelin, ja edelleen ole epävarma siitä, oliko tässä nyt mitään järkeä - kai sitä ihminen on niin riippuvainen turvallisuudesta ja jatkuvuudesta, että tällainen itse aiheutettu epävarmuus ja jatkumattomuus vähän ahdistaa. Samalla olen kuitenkin jossain syvällä sisimmässäni niin varma, että tää oli juuri se oikea ratkaisu. Aika näyttää, mitä tuleman pitää.

      Poista
  10. Onnittelut Eena! Kukaan ei toisen onnen eteen voi kovinkaan paljon tehdä, koska se onni alkaa ihan omasta sydämestä :)
    Sinun tiesi löytyy, mutta ei hätäillen, vaan hiljaa ja rauhassa kuunnellen. Siinä voit ootellessa tehdä ihan mikä tuntuu hyvälle ja tärkeälle tänään <3
    tuksu

    VastaaPoista
  11. Valtavasti Onnea! Hienoa kun teit rohkean päätöksen,nyt voit tehdä mitä haluat... tai ei mitään ;)

    VastaaPoista
  12. Kuulostaa mahtavalta! :) Voi kumpa voisin tehdä itsekin saman tempun, mutta mutta..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta muttaa mäkin veivasin piiiitkään. Sitten tuli yöllinen oivallus siitä, että nyt ei enää muttaa. Että nyt. Vaan eipä se mikään helppo valinta ollut. Tyytyväinen aion kuitenkin olla ja ottaa tästä kaiken irti. :)

      Poista
  13. Hienoa :). Itte tein vähän samaan tapaan, mutta olin vuoden ihan työttömänä kun määräaikainen työ loppui, onneksi sain sen verran ansiosidonnaista että pärjäsin. Löysin itseni osittain tuon "vapaan" aikana ja tein kaikkia mieluisia juttuja ja tietty otin rennosti :). Otahan sinäkin rennosti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinun vuotesi kuulostaa oikein onnistuneelta. Siihen täytyy itsekin pyrkiä, että saisi otettua tästä puolivuotisesta kaiken irti. :)

      Poista
  14. Ei haittaa! Intuitiota kannattaa kuunnella ja uskaltaa toimia sen mukaan. Fiksut jutut on ihan yliarvostettuja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Fiksut jutut on ihan yliarvostettuja." Jee, viikon paras lause! Tän mä otan mun motokseni. :)

      Poista
  15. Välillä tosiaan kannattaa katsastaa suunta mihin päin on menossa ja mitä haluaa tehdä tai olla tekemättä. Itsekin aika ajoin tuota tutkiskelua teen ja pohdin mitä isona tekisi ?!? Joten ei tosiaan haittaa ja jos et saa tehtyä sitä listaa mitä pitäisi tehdä niin ei sekään haittaa, kun välillä pitäisi ihmisen levätäkin...Joten iloa ja Onnellista eloa Sinulle <3

    VastaaPoista
  16. Ei todellakaan haittaa! Antaa luovuuden kukoistaa ja joutilaan olotila tuo aikanaan itsestään uusia oivalluksia. Kiva tuo läksiäislahja idea:)

    VastaaPoista
  17. Hieno (ja varmasti oikea) päätös!!! :) Nauti!

    VastaaPoista
  18. Ei, ei se haittaa :) Se kaikki on itseä varten käytettyä aikaa, ja se kaikki minkä aikaan saat, niin se kantaa elämässä eteenpäin, on se sitten luoda, levätä, letkotella, leipoa, laittaa, liikkua tai liitämistä :) Onnea matkaasi!

    VastaaPoista
  19. Rohkea rotan syö, vai miten se nyt oli...? :o)
    Sydäntään kannattaa kuunnella! ONNEA rohkeasta päätöksestä - niin moni vain suunnittelee, ja katuu sitten kiikkustuolissa uskalluksen puutettaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla oli juurikin mielikuva itsestäni vanhana mummona keinutuolissa urputtamassa ja valittamassa siitä, miten olis pitänyt keksiä elämässä jotain muuta. Sitä pyrin välttämään. :D

      Poista
  20. Kyllä sitä kannattaa fundeerata, mihin suuntaan elämänpolkuaan tallaa. Valmiiksi astellut polut ovat usein näennäisesti helppoja, mutta ne eivät välttämättä anna itselle mitään...siksi pitää rohkaistua astumaan ihan omalle polulle...sitä pitää ehkä raivata, mutta sen voi pikkuhiljaa raivata omannäköiseksi...silloin polusta tulee OMA.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljon viisaita sanoja muutamassa lauseessa. Näinhän se menee... Kiitos!

      Poista
  21. Luota intuitioosi.. Ei kannata ajatella onko fiksua vai ei vaan antaa mennä vain ja tehdä sitä mikä parhaimmalta tuntuu. Aivot saa levätä ja vastaus voi kävellä vastaan ihan itsestään.. Asioilla on tapana järjestyä. Onnea ja iloa matkaan :)

    VastaaPoista
  22. I love reading an article that will make people think.
    Also, thanks for allowing for me to comment!

    My webpage; cruiser bikes

    VastaaPoista

Kommenttisi tai ajatuksesi ilahduttaa aina. :)