Sudenpentu

Kissakammoisille tiedoksi: jälleen kissapostaus tiedossa. Tällä kertaa valokeilassa harmaa rinsessamme Grisli. 

Grisli, yliaktiivisen Kertun arempi sisko, muutti meille Rekku Rescuen kautta tammikuussa. Sisarukset ovat eläneet löytökissoina elämänsä alun virolaisella kissatarhalla, josta Kertu siirtyi suomalaisen kotihoitajan hoiviin viime kesänä päätyäkseen sitten loppuvuodesta meille. Sisareensa kaikessa turvautunut Grisli jäi kissatarhalle, jossa se apatisoitui ja lannistui sisarensa lähdöstä, lakkasi leikkimästä, muuttui entistä aremmaksi ja jopa vihamieliseksi kaikkia kohtaan.

Kun Kertu muutti meille, haki kotihoitaja hoitoonsa uutta kotia etsimään seuraavan erän hoitokissoja samalta tarhalta, ja tuohon samaan joukkoon pääsi myös araksi ja vetäytyneeksi muuttunut Grisli. Minä kävin vahingossa tutkimassa yhdistyksen nettisivuja - ja se oli menoa. Meille ei tosiaan koskaan ollut tarkoitus tulla kolmatta kissaa Taavin ja Kertun lisäksi, mutta Grislin tarina oli niin surkea, että niin vain meille muutti kolmas kissa.

 

 Vaikka sisarukset olivat olleet toisistaan erossa puoli vuotta ennen Grislin meille muuttoa, sopeutui harmaa arkajalka uuteen laumaansa noin kolmen minuutin nuuhkimisen jälkeen, ja siitä lähtien porukka on ollut erottamaton. Tiedä sitten, voivatko kissat muistaa toisiaan, mutta yhtään sähinää, murahdusta tai läpsimistä meillä ei Kertun ja Grislin välillä meille muuttaessa nähty tai kuultu, vaan sisarukset kuin yhtä lailla Taavikin viihtyivät tiiviisti yhdessä heti alusta alkaen.

 Meidän ihmisten kanssa tutustuminen kesti vähän pidempään, mutta nyt meillä on kissakatraan kolmantena uskomattoman huomionkipeä, läheisyyttä rakastava harmaa kaunokainen.

Arkuus ja tietynlainen säikkyys on varmasti pysyväkin Grislin luonteenpiirre, vieraat ihmiset pelottavat, edelleen äkkinäiset liikkeet saattavat säikäyttää ja ovikellon ääni saa kissan livahtamaan nopeasti piiloon. Grisli rakastaa läheisyyttä ja viihtyy sylissä, mutta kantamista tämä kissa ei siedä, vaan haluaa seisoa omilla jaloillaan. Hoitotoimenpiteet, kynsien leikkaamiset ja muut epämukavuudet eivät myöskään ole Grislin mieleen, koska kaikenlainen käsittely, mikä ei lähde Grislin omasta halusta, saa kissan paniikin valtaan.

 Vaan pikku hiljaa rakennetaan vahvempaa luottamusta ihmiseen, ja sen huomioiden, että hoitokodissa Grisliin tutustuessamme neiti vietti aikansa kiinteästi kaapin päällä piilossa, on puoli vuotta meillä asunut kissa kyllä astunut jo huikean suuria leijonanaskeleita eteenpäin.
 

 Kertun vanavedessä kuitenkin mennään, ja kun sisko uskaltaa, niin Grisli kyllä tulee rohkeasti perässä - niinhän se on tainnut mennä sisarusten elämän alkumetreiltä lähtien.