Ja vielä se kolmas karvainen...

 

 Vielä yksi kissapostaus, niin sitten on meidän katras perusteellisesti esitelty. Joukon paksuimpana ja rauhallisimpana agendalle pääsee nyt viimeisenä kissoistamme Taavi.

Taavi on siis katraamme ensimmäinen tulokas ja käveli sydämiimme eräisellä sunnuntaisella kissakotikäynnillä viime kesänä. Taavi oli viettänyt kissakodilla aikaa vasta muutaman kuukauden, ja edellisessä elämäsään oli ilmeisesti kovia kokenut, sillä korvat olivat paleltuneet ja leukakin elämän kolhuissa murtunut ja luutunut vinoon.

Laiskanpulskean ja sosiaalisen kissan alkutaival uudessa kodissa oli hieman kivinen - pian meille kotiuduttuaan Taavia kiikutettiin eläinlääkäriin virtsatietulehduksen vuoksi, ja jonkin ajan kuluttua alettiin tutkia Taavin yhä vain voimistuvaa yskimistä ja heikentyvää yleiskuntoa. 

Usean eläinlääkärikäynnin, testien ja kuvausten jälkeen diagnoosiksi varmistui kissan astma. Kun oikea lääkitys astmaan löytyi, kissan kunto koheni nopeasti ja Taavista tuli taas oma veikeä itsensä. Mahtaako kissan terveydentila olla ollut alunperinkin syy siihen, että tämä otus on koditta jäänyt ja kuljeksimaan päätynyt, tiedä häntä. Vaan onneksi Taavi päätyi Kissakoti Kattilaan ja sitä kautta uuteen kotiin, sillä kulkukissaksi jäädessään kohtalo olisi saattanut olla hyvin toisenlainen.
 

Kuten eläinlääkäri epäilikin, on astmalääkitys lisännyt herran jo entisestäänkin turhan hyvää ruokahalua, ja nyt Taavi onkin tiukalla ruokavaliolla, ettei painoa alkaisi kertymään vaivoiksi asti. Taavi ei niukasta ruokavaliostaan pidä, vaan kerjää kerjäämistään, ja jos vain silmä välttää, ahmii suihinsa myös Kertun ja Grislin eväät. Siskokset kun ovat sen verran menevää sorttia, etteivät malta pitkään ruokakupin vieressä istuskella. 

 Kissaneidit ovat tuoneet Taavin elämään myös paljon vauhtia ja vaarallisia tilanteita, kun kolmikko kaahaa ympäri taloa milloin ajaen takaa toisiaan, milloin lelupalloja, milloin mitäkin.

Vauhdikkaista leikeistä huolimatta Taavi on kuitenkin ennen kaikkea sohvaperuna, joka rakastaa kaikkea huomiota, silityksiä ja sylissä nukkumista. Paras asento onkin heittäytyä selälleen raajat levällään ja nauttia siinä silityksistä kehräten niin, että koko kissa tutisee.