Tyynelän tontut

Vietimme viikonloppua Pohjanmaalla, ja tänään kävin miehen siskon kanssa satumaisessa paikassa. Kyseessä on Tyynelän Tonttula, joka sijaitsee Pietarsaaren ja Kokkolan välissä, Luodon kunnassa, Eugmossa. Enpä ollut ennen tiennytkään, että Suomessa on moinen paikka... En ole aiemmin laittanut blogiini kuvia tai kertomuksia minkäänlaisista nähtävyyksistä tai ostospaikoista, vaan koska tämä oli aivan lumoava ja käsittämättömän hieno paikka, on siitä pakko teille kertoa. (Kuvien julkaisemiseen blogissa on tonttutaiteilijan lupa)

Tyynelän tonttula sijaitsee vanhassa 1700-luvun pihapiirissä Luodon rannikkokunnassa. Pihapiirin upeita talonpoikaisia rakennuksia, verstaita ja aittoja asuttavat tonttutaiteilija Eija Porkolan täysin käsityönä tehdyt erikokoiset tontut.

 Jos oli jo pihapiirin aitoissakin nähtävää, oli tunnelma tonttulan päärakennuksessa huikea. Kymmenittäin ja taas kymmenittäin upeita, persoonallisia tonttuja puuhissaan siellä ja täällä. Suuria tonttuja, pieniä tonttuja, nuoria tonttuja, vanhoja tonttuja, ujoja tonttuja, rohkeita tonttuja... Vanhaa talonpoikaisantiikkia, piparin tuoksua, mennyttä tunnelmaa - ja uskomattoman käsinkosketeltavaa joulutunnelmaa, ihan siinä keskellä kesää.

Tonttulan päärakennuksessa kaiken tonttuilun keskellä seisoi tonttulan emäntä Eija Porkola kertomassa taloon saapuville tonttujen elämästä. Jokaisella tontulla oli oma nimensä, ja siinä ihastuksesta ymmyrkäisinä kierrellessämme tonttulan emäntä kertoi meille, kuka oli kukakin tonttu (ja muisti peijooni vielä jokaisen tontun nimen) ja millaisia persoonallisuuksia tontut ovat. 

Käynti tonttulassa oli suorastaan satumainen, ja vaikka kyseessä oli aurinkoinen heinäkuun päivä, tuli uskomattoman jouluinen ja tunnelmallinen olo, ja kuljimmekin ympäri tonttulaa aivan lumoutuneina. Joka puolelta kurkki tonttuja, ja jokainen oli täysin persoonallinen yksilönsä. Kahta samanlaista ei löytynyt.

Niinhän siinä sitten kävi, etten minä sieltä kotiin ilman tonttua lähtenyt. Suleviksi ristitty tonttu katsoi minuun niin vetoavasti, että yllättäen huomasin käveleväni ulos tonttulasta kainalossani elämäni arvokkain käsityöostos. Niin arvokas, että jo monta kertaa pienemmästäkin summasta saan herkästi hurjan ostomorkkiksen, vaan tämä 60 cm korkea tonttumies Sulevi oli vaan niin veikeä, ettei ostomorkkis iskenyt ollenkaan. Mitä enemmän mä sitä ihastelen, sen parempi mieli tulee.

Ja tiedättekö, mitä sanoi mies? Totesi, että raha tykkää, kun sitä käytetään. :)

Niin muutti Sulevi meille. Tyynelän tonttula on avoinna heinä- ja joulukuussa, ja epäilenpä, että joulun tienoilla tulemme tekemään toisen retken tonttulaan. Silloin olen jo varautunut etukäteen henkisesti ja rahallisesti siihen, että Sulevin on ehkä saatava kaveri.

Nettisivut kuvineen, hintoineen, yhteystietoineen ja aukioloaikoineen löytyvät täältä: http://www.tyynelantontut.fi/etusivu.html. Uskomattoman upea paikka, suosittelen käymään, jos satutte missään lähimaillakaan liikkumaan. Ihastuin!

Juttuja ja kuvia Tyynelän tontuista löytyy myös täältä:

 http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1288435873085.html

http://www.kp24.fi/uutiset/teemat/1180/280813/kello3.swf