perjantai 19. heinäkuuta 2013

Iso T.


Iso T., Taavi, Davy Jones, Tauski, Tauno, David, Iso mies, Paksu poika, Tane... Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Ja tällä lapsella niitä piisaa.



Kun koheloimmat nuoret radikaali-anarkistit, Kertu ja Alvin on esitelty, voidaan siirtyä meidän kissanelikon rauhallisempaan sarjaan. Taavi on meidän kissasarjan esikoinen, joka muutti meille aikoinaan Kissakoti Kattilasta Hämeenlinnasta. Mehän mentiin aikoinaan ihan vain katselemaan ja tutkimaan, haluaisiko joku kissa muuttaa meille. Taavi teki vaikutuksen kujakollimaisella, rujolla ulkonäöllään, murtuneella alaleuallaan, repaleisilla korvillaan ja rennolla olemuksellaan. Kissaan kissakodilla tutustuessamme punkesi tämä herra suoraan syliin ja naukui siinä ilmoittaen, että mä tulen teidän mukaan. Ja niin me ajettiin kotiin kissa takapenkillä. Ei ollut siinä kohtaa edes hiekkalaatikkoa ostettuna, kun niin yllättäen tämä mies meille muutti.


 Taavi on arviolta 8-vuotias, kovan entisen elämän viettänyt kulkuri, joka viettää nyt kissanpäiviä vailla huolen häivää. Taavi rakastaa lepoa, rauhaa, nukkumista, pehmeitä paikkoja, ruokaa, kanaa ja seuraa, silityksiä ja huomiota. Tämä kissa hyväksyy ihmisen kuin ihmisen, mikäli he ovat rauhallisia ja silityskykyisiä.

 


Tämä kissa on loputon sohvaperuna, ja ilmoittaa huomiontarpeestaan naukumalla ja punkeamalla määrätietoisesti syliin. Taavi on äärimmäisen rauhallinen ja rento otus, jota voi veivata kuin pullataikinaa ja vääntää vaikka solmuun - ja silti kissa vain kehrää.


Meillähän on tuollainen kahden ihmisen ja neljän kissan perhepeti, ja öisin on toisinaan aikamoisia yhteenottoja tämän kookkaan kollin kanssa - Taavi kun saattaa vallata sängystä 3/4 venyttämällä itsensä ihan pitkäksi ja makaamalla keskellä sänkyä poikittain. Ihan hevillä otus ei itseään siirrä, ja toisinaan erityisesti mies käy öisin kissan kanssa tiukkojakin neuvotteluja, kun pienempään kasaan siirrelty katti valtaa yön mittaan taas hissukseen lisää tilaa kipristelemällä kynsillään ihmisten ihoa vasten niin, että uniset ihmiset siirtyvät kynsien alta pois ja kissa saa itselleen ruhtinaallisemmin tilaa.



Taavi on sopeutuvainen kissa, joka on ottanut kaikki muut kissat tyynen rauhallisesti osaksi perhettä. Taavi ei vähästä hätkähdä, ja toisinaan täytyy ihan ihmetellä kissan pitkää pinnaa toisten koheltaessa, hyppiessä päällä, riehuessa ja kouhottaessa - ja Taavi vain nukkuu.


Kyllähän tämä kissa usein innostuu myös mukaan leikkeihin, vaikka laiskemmin mukana onkin. Usein vaan käy niin, että kun Taavi innostuu leikkiin mukaan, ovat toiset jo sen lopettaneet. Tai kun Taavi syöksyy samaan takaa-ajojahtiin alakerran olohuoneen lattialle, ovat muut sekunnissa ja yläkerrassa, ja kissa tönöttää yksin hölmistyneenä alakerran lattialla, että mihin ne nyt meni.


Taavi on pysyvällä lääkityksellä astman vuoksi. Kissa on ehtinyt kuluneiden vuosien aikana tehdä hyvinkin tiivistä tuttavuutta eläinlääkärin kanssa. Kun viimein oikea diagnoosi ja oikea lääkitys löytyi, on kissan vointi vallan hyvä. Aamua iltaa otetaan astmapiippua, vaan tämä laiskanpulskea kolli toimii tässäkin hyvin yhteistyöhaluisesti.


Taavi ei ole se penaalin terävin kynä, vaan melko yksinkertainen ja onnellinen kissa. Kun Taavi oli kodin ainoa kissa, se eleli tyytyväisesti maantasalla hyppimättä pöydille, tasoille tai tekemättä mitään koiruuksia. Vaan kun Kertu muutti taloon, ja kun Taavi aikansa Kertun touhuja katseli, on se sitten myöhemmin opetellut tekemään monet metkut perässä - joskin hitaasti ja hartaasti.


Taavi on hyvin helppo kissa, eikä juurikaan nostata negatiivisia tunteita ja ärsytysmittareita. Vaan jotakin sekin osaa - nimittäin haistaa kananhajun. Kana on Taavin ykkössuosikki, ja auta armias, kun pistät kanaa pannuun, siis ihan ihmistä varten, on tämä kissa sen tuhat kertaa liedellä teppaamassa ja yrittämässä varastella kanoja. Yleensä otus joutuu tuolloin vessaan arestiin, koska ruoanlaitto Taavin kanssa ei yksinkertaisesti onnistu, jos kanaa on ruokalistalla. Ja voi sitä onnenpäivää, kun kanaa, raakana tai paistettuna, on Taavia varten. Silloin tämän kissan voi nähdä suorastaan hymyilevän.

16 kommenttia:

  1. Voi ihana Taavi <3 Meillä myös tuollainen itse rauhallisuus,Tarmo joka ei todellakaan ole nimensä mukainen mutta nimi kun annettiin ei voitu tietää että Tarmo ei todellakan ole Tarmo vaan kaikkea muuta:D Kyllä kissat on sitten hauskoja! Pitääkin tehdä oma postaus meidän viidesta kissasta:)

    VastaaPoista
  2. Voi pojat, on nää ihania :D
    Taavi on huomannut että mitäs tässä hötkyillä kun asiat on hyvin!
    Taas voi jatkaa askareita hymyhuulin :)

    VastaaPoista
  3. Ehehehee, mun oli ihan pakko lukea nää kaikki postaukset putkeen ja paikoin kahteen kertaan. Sain sellaisen nauruhepulin etten varmaan sen yhden tunnetun sanonnan mukaan kuole alle 200- vuotiaana :D Kiitos!

    VastaaPoista
  4. Onneksi sydän on laajeneva elin. Alvinkin on aivan ihana, mutta Taavi on edelleen mun lemppari :) Hyvää kesää Teille kaikille

    VastaaPoista
  5. Ihana että Taavi saa viettää eläkepäiviä kodin lämmössä siliteltävänä ♥

    VastaaPoista
  6. Ihana Taavi, luottaa ihmisiin vaikka on selvästi kokenut kovia elämänsä varrella, siitähän on näkyviä ansiomerkkejä. Mutta onni potkaisi oikein kovaa kun löytyi omat ihmiset ja oma koti. Täältä virtuaalinen kanankoipi Taaville!

    VastaaPoista
  7. Taavi on tainnut kokea aika kovia aikoinaan, onneksi päätyi hyvään kotiin!

    VastaaPoista
  8. Onneksi Taavi pääsi hyvään kotiin ja sai nähdä sen helpomman kissanelämän :). Mahtava tyyppi hänkin!

    VastaaPoista
  9. Oi, miten mukavaa luettavaa - oikein kissanpäivät!!

    VastaaPoista
  10. Taavi on hurmaava! Minkä verran mahtaa painaa? Meidän Paavo, Paavi, Pynä, Pynskä, Pymppä, Patu jne. painaa yli 7 kiloa. Eläinlääkäri nauroi, että on se ollut ruoka-aikaan kotona...

    VastaaPoista
  11. Henkkumaaria: Taavi on nyt päässyt takaisin normipainoonsa, joka on nin 5,5 kg, eli ei ihan Paavon mitoissa. :) Astmansa takia Taavin täytyisi pysyäkin suht hoikassa kunnossa, ettei iske diabetestä edellisen sairauden päälle. Jossakin kohtaa oltiin jo aika pönäkässä kunnossa lähellä seitsemää kiloa, mutta nyt on taas onneksi paino tippunut. Kissan ollessa paksummassa kunnossa ei Taavin vakioeläinlääkäri todennut kissasta noin sievästi kuin teidän eläinlääkäri, vaan pyöritteli Taavia hoitopöydällä ja totesi: "Taavi, sä olet kyllä aikamoisen lihava kissa!" :D

    VastaaPoista

Kommenttisi tai ajatuksesi ilahduttaa aina. :)