Tänään oli aika arpoa eilen päättyneen arvonnan ompelukset. Kun pari viikkoa sitten laitoin tuota arvontaa blogiini eikä kukaan ollut ensimmäisen viiden minuutin kuluessa vielä osallistunut, veisasin itselleni siinä samalla pilkkalaulua siitä, miten kukaan ei kuitenkaan halua osallistua... ;) Olen aivan hämmentynyt, kuinka paljon teitä osallistui. 132 osallistujaa, ja linkityksistä kun sai toisen arvan, niin kaikkineen 172 arpaa oli mukana arvonnassa. Hui, hienoa!
Ensimmäinen voittopalkinto lähti
Liisalle, joka on blogituttu jo pitkän matkan takaa.
Toisen setin voittajaksi osui uusi blogituttavuus
Nanti Laa, jolla on muuten myös blogissaan käynnissä arvonta - käyhän kurkkaamassa.
Kolmas setti lähtee
Anskulle. Ansku on myös uusi blogituttavuus, ja kun kävin Anskun blogissa ilmoittelemassa arvontavoitosta, hoksasin, että Ansku oli aiemmin arvontaani linkittäessään maininnut blogissaan toivovansa juurikin tätä kolmatta palkintoa. Se osui sitten aivan täysin kohdalleen. :)
En ole ikinä itse tainnut linkittää yhtään arvontaa, ihan laiskuuttani. Olen kuitenkin toisten linkitysten kautta löytänyt monia ihania blogeja. Nyt, kun olitte linkitelleet omaa arvontaani eteenpäin, löysi sitä kautta blogiini moni uusi lukija, ja vastaavasti minä itse löysin sitä kautta paljon uutta luettavaa ja uusia blogeja, joiden kahlailua jatkan vielä pitkään. Siksipä päätin arvoa vielä linkittäneiden kesken yhden pehmokyltin, ja se osui
Mehtäemännälle.
Kiitos paljon kaikille osallistuneille ja linkittäneille. Laittakaahan voittajat yhteystietojanne osoitteeseen ek78265@uta.fi, niin pistän paketteja matkaan. :)
Jotain on tullut myös ommeltua viime viikkojen aikana. Aikasemmin tehdyn muorin piparkakkuresepti -sydämen kaveriksi väsäsin sydämen mumman lusikkaleipäreseptistä. Nyt on sydämet molempien mummojen resepteistä.
Ystävä toi vanhan lapsuusaikaisen nuken kehtonsa ja pyysi tekemään siihen petivaatteet. Nyt on ystävän pienelle pojalle kehto petivaatteineen nallen pediksi. :)
Kaksi nyhvöä, tyttö ja poika, ovat olleet jo jonkin aikaa rakenteilla ja tuumailun alla. Vaatteet on jo suunniteltu ja osin toteutettukin, nyhvöt itse sen sijaan vielä osittain osina.
Sisko oli nähnyt jossakin tilda-ohjeella tehdyn merihevosen, ja toivoi samantyylistä. Minulla ei ohjetta ollut, mutta sovelsin päästäni, ja muutaman epämuodostuneen koevedoksen jälkeen syntyi kolme kipaletta pitsieväisiä ruutuhevosia.
Myös kolme pientä kankashenkaria lähti sisaren ja hänen miehensä vauvanhuoneeseen, joka vielä hetkisen asukastaan odottaan.
Lauantaina kävimme Porvoossa sisaren ja miehensä luona. Vanhassa kaupungissa talonpoikaisaitassa kävimme
Pitsileidin pitsin penkojaisissa. Mielenkiintoinen paikka, jossa oli myynnissä uskomaton määrä antiikki-/vintagepitsejä jopa yli sadan vuoden takaa eri puolilta Eurooppaa. Jotakin lähti mukaankin, joskin näitä tuskin hennon käyttää ihan perusompeluissa.
Ja koska tämä on niin harvinaista herkkua meillä, täytyypi oikein kuvien kera todistaa, että olemme tänään mienen kanssa SEKÄ laittaneet ruokaa ETTÄ leiponeet. Yleensä meillä ei nimittäin tehdä kumpaakaan. Ruokana popsimme tänään tortilloja (kyllä kyllä, vaikka tämä ei nyt hirvittävästi ruoanlaittoa vaadikaan niin menee meillä kategoriaan kotiruoka, jos vaihtoehtona on kotipizzalla käynti taikka einesten popsiminen) ja lisäksi leivoimme kuutisenkymmentä sämpylää.
Elokuun puolivälissä järjestettiin Lempäälän Huutokauppakamari Aleksissa huutokauppa. Itse osallistuin etukäteen netin kautta ennakkohuutoina useampien tuotteiden huutoon. Moni huutamistani meni, kuten olin arvellutkin, sivu suun, mutta yllätyksekseni onnistuin myös saamaan jotakin. Nämä alpakkalusikat maksoivat yhteensä 10 e.
Nippu vanhoja joulupostikortteja lähti mukaan 5 euron huudolla.
Ja sitten nämä jymyihanuudet, kuusi vanhaa pinnatuolia yhteensä 60 e. Olivat aika heikossa hapessa, epämääräisen maali/likakerroksen kuorruttamia ja osa vaatii kunnostamista, mutta kun ensimmäisen pesin kunnolla, olin myyty. Muinaiset jämämaalit irtosivat sienellä pesemällä, ja samalla lähti lika. Ainakin tämä kappale jää puupinnalle, ja kunhan saan loput tuolit pestyä, taidan jokusen käsitellä harmahtavaksi antiikkipetsillä.


Syksy tulee kovaa kyytiä ja illat ovat jo pimeitä. Minä sytyttelen kynttilöitä ja suunnittelen jo hurjasti joulua. Olen aina pitänyt itseäni hyvin jouluihmisenä, vaan monena viime vuotena meillä ei ole tehty jouluvalmisteluja oikeastaan ollenkaan. Jotenkin joulu on tullut niin yllättäen, ja joulukoristelut ovat jääneet kuusen koristeluun ja muutamiin perinteisiin jouluesineisiin, joita olen esille laittanut. Vaan tänä vuonna mä aion olla valppaana, ettei joulu tule huomaamatta. Selailen ideat päässä lennellen vanhoja sisustuslehtien joulunumeroita ja visioin, mitä kaikkea tässä ehtisikään toteuttaa - vaan onneksi jouluun on vielä aikaa. :)