Kesä pihalla ja sisällä

Eilen otettiin itseämme niskasta kiinni ja saatiin taas kesäkuntoon tuo pieni, mutta niin kovin innostamaton pikkupiha. Tiedä sitten miksi on muka aina niin kovan takana, että saa itsensä pihalle kuokkimaan...

Kesäisin on blogit kukkakuvia pullollaan, mutta sallinette silti nää mun ainutlaatuiset puutarhakuvani. Ainutlaatuiset, ei siis siksi, että olisivat jotenkin erityisen mahtavia, vaan siksi, ettei niitä taida kovin montaa tulla lisää tänä(kään) kesänä. Tää nainen kun ei ole ollenkaan multasormi. Kuukauden päästä ei välttämättä ole pihalla mitään vihreää kuvattavaakaan, kun ovat kaikki kuvattava on kuollut kuivuuteen huonon hoidon puutteessa. ;)

 En tiedä, muistaako joku mun kehnot keltaiset kokeilut sisustamisen saralla muinoin...? Huonosta yrityksestä oli tarinaaa täällä ja sen lopputuloksesta täällä. Nyt tuli keltainen uudelleen - mutta pihalle. Ja älkää suotta huoliko, siellä saa olla. Mun värisilmäni on nääs vähän harjaantunut. :D

 Oli pari vuotta, jolloin meillä oli jokainen kesäkukkakin valkoinen. No lehdet toki vihreitä, mutta muuten. Nyt on perennoissa punaista ja keltaista, ja amppelissa violettia. Tasapainon vuoksi katselen sisällä päivittäin noita värikkäitä raitamattoja. Närästää. En meinaa sietää niitä. Voisko ne vaikka maalata? ;)

Terassi tuli pestyä samassa tohinassa. Hurja, miten paljon kertyy siitepölyä. Suorastaan kahlasin siinä terassia suihkutellessani. Vaan nyt kelpaa. Jos ei muuta niin kelpaa ainakin pölyttyä uudelleen.

Kesää tuli vähän sisällekin. Tehokkaasta multasormeilustapalkitsin itseni kukkapuskalla.

Lisäksi etupihan pensaskuusta siivotessa tulin nyhtäneeksi irti pienen taimen, jonka toin sitten sisälle maljakkoon. Muilla oli näitä vissiin jouluna. Mulla on, öh, kesäkuussa? ;)

Nelijalkainen väestö seurasi yläkerran ikkunan kautta tiiviisti pihan tapahtumia.

Ai niin, ja kiitos ihanista kommenteistanne edellisessä postauksessa. Siihen palaten mainitsen, että kuvia valmiista, tyynyjen täyteisestä puusohvasta joudutte vielä odottelemaan. Meillä on vielä Alvinin kanssa neuvottelut sohvan käyttötarkoituksesta kesken...

Hauskaa kesäkuuta sinulle, joka täällä piipahdit!

Tänään...

...syötiin aaamupalaksi terveellisesti lättyjä. Njam. :)

Grisli sen sijaan söi aamupalaksi ruohoa, jota mies kävi nyppäämässä pihasta ennen nurmikon leikkaamista. Grislillä on nyt ollut karvapallojen kakomisen kanssa hieman ongelmia, ja päätimme kokeilla sekä harjauksen (jota tämä kissa inhoaa yli kaiken) että ruohon tehokuuria, josko saatais neidin suolisto karvoista puhtaaksi.

Alvin joi aamupalaksi vettä lavuaarissa olleesta lasista. Mehän tilattiin kuukausia sitten kaikki hienoudet käsittävä juoma-automaattti, että kissoilla olisi aina raikasta ja kiertävää vettä, vaan Alvin tykkää mieluummin juoda lavuaareista, juomalaisesta, kastelukannusta...

Tänään kiinnitettiin seinälle eilen Pirkkalan Ropelli -kirppikseltä löytynyt kyltti. Juku, että ihastuin tähän.

Tänään istutettiin pihalle viimein kesäkukat. Meille siis tuli kesäkukat vasta tänään. Koska meidän ensimmäinen loma sijoittui kesän alkupuolelle ja oltiin miltei kaksi viikkoa poissa kotoa, päätettiin, ettei osteta kukkia pihaan kuolemaan ennen kuin ollaan taas kotosalla ilman pitkiä poissaoloja.

Tänään viriteltiin keittiön verhotankoon metallisia kukkia. Löysin eilen kirpparilta taas kasan vanhoja piparkakkumuotteja. Perinteisen piparkakun muotoisia alkaa olla jo niin paljon, että virittelin niistä ketjun verhotangon reunaan. Näin kesällä voivat edustaa kukkia, talvemmalla sitten jouluisia piparkakkuja.

Tänään pesimme myös nahkamiehen. Monet sfinxien hoito-ohjeet kertovat, että sfinx pitäisi pestä säännöllisesti noin kerran viikossa, vaan kasvattaja, jonka luona vierailimme muinoin sfinxeihin alkuun tutustuessamme, totesi, ettei oikeastaan ymmärrä, miksi kissaa täytyisi pestä niin usein, ellei kissa selkeästi rasvoitu. Kasvattaja epäili, että kissan viikoittainen peseminen itse asiassa saattaa johtaa hiljalleen siihen, että kissan nahka myös alkaa rasvoittumaan helpommin, ja sen jälkeen peseminen säännöllisesti onkin välttämätöntä. Hänen vinkistään emme alkaneet Alvinia kissan meille saapuessa pesemään säännöllisesti, vaan ihan täysin sen mukaan, miten kissa rasvoittuu. Ja tulos on ollut tosiaan se, että olemme pesseet kissan tämän puolen vuoden aikana vain kaksi kertaa. Kissan nahka ei juurikaan rasvoitu, eikä tiheämmille pesuille ole tarvetta. Voihan toki olla, että kollin kasvaessa tarvekin muuttuu, vaan tässä kohtaa harvat pesukerrat riittävät.

Sellaista tapahtui tänään. Mukavaa sunnuntai-iltaa sinulle!