Tyynypäivä

 Viime päivinä olen ommellut jos jonkinmoista. Mulla on käynnissä kangasvaraston pienennysprokkis, ja yksi osa-alue nimeltä "tyynyt" on nyt meneillään.

Tästä tyynystä tuli pitkä ja laiha. Mallimittainen suorastaan.

Varastoja tutkiessa löytyi kankaista myös äipän nimikirjaimilla oleva lakana, josta surautin äipälle tyynyn. Tästä äippä halusi aika pienen, ja tyynylle tuli kokoa vain 30 x 30 cm.

Muutamia tekstityynyjä mahtui mukaan myös. Niistä tuli myös aika pieniä.

Ja kuvatyynyjä. Vielä vähän pienempiä olivat nämä.

Vaan koska suurin osa tyynyistä oli oikeasti ihan minikokoisia, ei kangasvarasto pienentynyt juuri lainkaan. Hyvä yritys. Täytyy keksiä huomenna jotain tehokkaampaa.

Kellon uumenissa

Jos oikein tarkkaan kuuntelee, kuuluu vanhan kaappikellon uumenista klassista musiikkia. Minikokoiset musikantit soittavat minikokoisella volyymilla, joten täytyy kuunnella todella tarkasti kuullakseen. Mä en ole vielä kuullut, mutta luulen, että Grisli on, niin tarkasti se korviaan kellon vieressä heristelee.

Idea tähän viritykseen tuli itse asiassa mieheltä.

Isäukon nikkaroima, kotikonnuilta meille ennakkoperintönä kulkeutunut kaappikello sai sisäänsä musiikkisalin.

Lattian tein Bilteman sytyketikuista, jotka liimasin toisiinsa ja maalasin kulutetun valkoiseksi. Lattia ei ole millään kiinni, vaan se nojaa kellon alaspäin kapeneviin sisäreunoihin. Siksi on siis helposti irrotettavissa, jos musiikkisalin haluaa kellosta kadottaa. Seinälle tulostin nuottitapetin, joka on muutamalla paperiliiman pyyhkäisyllä kiinni, eli siis myös helposti irti nypättävissä. Lamppu on led-tuikku, jonka varjostin syntyi pitsin pätkästä ja Hesburgerin ketsuppikupista.

 

Tästä tuli oikeastaan aika vinkeä. Kaappikello, jossa on elämää.

Nyt kelpaa minikokoisten asukkaiden soitella.

Lisää minikokoisia juttujahan löytyy täältä.

Pupu Pumppanen ja hittavaisjulkkiksia

Sellaisesta kirjasta tykkäsin lapsena, Pupu Pumppasen seikkailuista. Se tuli tässä eräänä päivänä mieleen, ja miltei heti rynnin huuto.nettiin tutkimaan, olisko siellä myynnissä Pupu Pumppasen kirjoja. Olihan siellä. Hengitin kuitenkin taas ja jätin vielä ostamatta. Muistaako teistä kukaan Pupu Pumppasta?

Pupu Pumppanen oli kyllä poikapupu. Tämä jokin aika sitten valmistunut on tyttö. Tämä syntyi vanhasta pellavaisesta pöytäliinasta, mekko puuvillaisesta pitsireunaisesta liinasta. Kodinkin jo löysi. :)

 Ystävän pyynnöstä askartelin pari taulua vanhoista aterimista ja työkaluista. Näihin Ikean vitriinikehykseen on kätevä väsätä aterintauluja, ovat suojassa pölyltä ja silti mahtuu paksumpiakin esineitä lasin alle.

Erään ystävän tupareille väsäsin ovistopparin, jota ystävä oli kaipaillut uuteen kotiinsa. Onnellisesti tungin painoksi monta kiloa kangaspussitettua hiekkaa, ja lähdin ennen tupareita kiertelemään ostoskeskukseen pariksi tunniksi  - juu, tämä möhkäle muovikassissa mukana. Jossain kohtaa alkoi sormet venyä ja olkavarsi pidentyä - ei tuo nyt tietysti kymmentä kiloa painanut, mutta kun sitä useamman tunnin roudaa kapeakahvaisen muovikassin varassa, niin tulee mieleen, että oliko tää ostosreissu nyt just fiksu tähän kohtaan. :)

Nostokahvana tässä on väännelty haarukka. Kestää kevyen nostamisen ja kahvan avulla stopparin siirtämisen, mutta ei tokikaan kantamista paikasta toiseen, ja enemmänkin on koristeena.

Kertu on auttanut taas aktiivisesti ja on ollut suurena apuna erityisesti kaikenlaisessa paketoinnissa, kuten kuvasta näkyy...

Ja vielä loppukevennys: hittavaiset ovat nyt julkkiksia. :D  Tuonne miniblogin puolelle tuli kyselyä Aamulehdestä tulla tekemään roomboxeista juttua. Jokusen päivän pohdin, että haluanko nyt ihan oikeasti identifioitua nimen ja kasvojen kera höyrähtäneeksi kolmikymppiseksi minijuttuja askartelevaksi hittavaismummoksi... Maanantain lehdessä me sitten irvisteltiin koko sivun juttuna. Minä ja hittavaiset. :)

Se olis kuulkaas työviikko puolessavälin. Vinkeitä ja inspiroivia ajatuksia sinun arkeesi!

Talvipuutarhassa

Tämän päivän ensilumen innoittamana syntyi 1:18 talvipuutarha, joka löytyy täältä.

Kaiken kattava elintarvikekioski...?

Esittelyssä hittavaismaassa täällä.

Minisinger

Taisin väittää, etten täällä enää mitään miniminiä esittele, vaan tätä en malta olla näyttämättä tämänkin blogin puolella.

Idean löysin joskus netistä, ja jäi mieleen kummittelemaan. Nyt sen sitten sain tehtyä, kun minikokoinen singerpöytä saapui postissa. Tämä pieni ompelupiste on tehty siis pitsipuolan päälle.

 Pienellä ompelijalla on pöydällään monenlaista tykötarpeistoa, pitsiä, sakset, neula ja lankaa.

Jakkarana toimii lankarulla ja istuimena nappi.

Mukavaa perjantai-iltaa sinulle!

Pienemmässä kodissa...

Pienemmässä kodissa esittelyssä juuri valmistunut American diner. Mikäli mineilyt kiinnostaa, käyhän kurkkaamassa. :)