Virkattuja munia ja muumihahmoja

Lupasin tehdä kohta vuoden täyttävälle kummitytölle joululahjan sijaan joulukalenterin, joka painottuisi vanhempien toivomuksesta leikkiruokaan. Mehän ostimme tytölle ristiäislahjaksi puisen leikkikeittiön, joten nyt olisi sitten tarvikkeita leikkiin. Kalenterin viimeisen luukun olen saanut tänään valmiiksi, ja tässäpä siis esittelyssä nyt ihan koko kalenteri sisältöineen.

 1. luukusta löytyy kananmunia.

2. luukku pitää sisällään sienikeiton ainekset.

3. luukusta löytyy jäätelöitä.

4. luukkuun kääriytyi banaani.

5. luukussa on kaksi muffinssia.

6. luukussa on pieni maitotölkki ja kaksi karjalanpiirakkaa.

7. luukusta löytyy prinsessakakku, josta yksi pala onkin jo valmiina syötäväksi.

8. luukusta löytyy omenaviipaleita ja herneenpalkoja.

9. luukussa on kaksi kurpitsaa ja paistokasari.

10. luukussa on kattilallinen kierremakaroneja, nakkeja ja lihapullia.

11. luukusta löytyy kolme päärynää.

12. luukku kätkee sisälleen paistinpannun ja luukku 13 munakkaat.

14. luukusta paljastuu sipulipussi, kaksi sipulia ja valkosipuli.

15. luukusta löytyy kattila ruuanlaittoa varten.

16. luukusta neiti löytää kaksi suklaamuffinssia.

17. luukusta löytyy ruisleipä makkarasiivuineen, juustoviipaleineen, kurkkuineen ja tomaatteineen.

Lisäksi kalenterista löytyy käsityönä tehtyjä sorminukkeja, joita olen ostellut paikallisen kirppiksen käsityöpuodista. Nää on minusta aivan valloittavia. Luukusta 18 löytyvät Nipsu ja Myy.

Luukuista 19 ja 20 löytyvät Vilijonkka, Hemuli, Aliisa ja Poliisi.

21. ja 22. luukut pitävät sisällään Mörön sekä Tiuhtin ja Viuhtin.

Luukuista 23 ja 24 löytyy Muumiperhe.

Hirmuisen jännittävää. Ihan jo jouluttaa. :)

Ai niin, ja arvontaan on mahdollista osallistua vielä muutaman päivän ajan.

Hetki ennen turpiin saamista...

Siitä se aina alkaa sen kymmenen kertaa päivässä. Alvinin nahkahäntä heiluu. Tuo karvaton naru näyttää lähinnä rotan hännältä. Se ärsyttää ja houkuttee erityisesti Taavia, joka ei malta pitää näppejään erossa tuosta heiluvasta nahkanyöristä.

Äijä hivuttautuu Alvinin taakse, heittäytyy kyljelleen ja aloittaa ensin vähän läpsimällä heiluvaa nahkahäntää ohimennen. Ellei Alvin siitä ärsyynny, otetaan tehokkaammat härnäyskeinot käyttöön, yritetään napata hännästä kiinni ja haukata.

Siinä kohtaa Alvinia yleensä alkaa ärsyttää, ja Taavin innostus vastaavasti kasvaa. Läpsiminen ja hännän pureskelu lisääntyvät, ja Alvin naukaisee kiukkuisena.

Ja määhän en hevillä ymmärrä lopettaa. En ole koskaan ymmärtänyt hienovaraisia vihjeitä enkä ymmärrä nytkään. Olen harvinaisen yksinkertainen kissa ja taidan purra tämän narun nyt kokonaan poikki.

Sitten ollaankin jo taas senttimetrin päässä selkäsaunasta.

Jos teet tuon vielä kerran, niin mää hakkaan sut.

Turpiin tuli, taas kerran.

Hetken nujakoinnin jälkeen voidaan aloittaa alusta. Nahkahäntä heiluu taas, ja Tauski miettii, josko purisi nyt vähän lujempaa kuin edellisellä kertaa, ja pitäisi kynsillä vähän tiukemmin kiinni.

Jaa, puhuitko sää meistä vai?

Olympia

Olipas jännittävä juttu. Alkuviikosta kävin ihastelemassa VillaWallinin Anne-Marin blogissa mustaa kirjoituskonetta, ja kommentoin, että vielä meillekin tuollainen kotiutuu, kunhan sopiva kävelee vastaan. Olen tuollaista mustaa kirjoituskonetta haikaillut aiemminkin, vaan vasta nyt sille olisi ollut paikkakin. Ei tarttenut kauaa etsiä. Juuri tuollainen sopiva pieni kaunokainen tuli vastaan eilisellä kirpparikierroksella.

 

 Mies lämpeni tälle myös helposti, otti nopeasti koneen kantoon ja totesi, että nyt voidaankin lähteä, koska tää painaa kohtalaisen paljon enkä ala tän kanssa yhtään enempää kiertää. Hmm. Herää kysymys, että lämpenikö oikeasti vai löysikö taas yhden hyvän syyn saada mut kirpparilta ulos. No jaa, ittepä lähti mukaan. ;)

Mä oon ehkä vähän myyräkuumekammoinen näiden kaikkien muinaisuuksien kanssa, ja tämäkin oli tainnut viettää osan elämästään ulkovarastossa, koska kapistuksesta lähti kellarin tuoksu ja pohjassa oli kiinni heinäntynkää. Kylvetin siis tämän oikein perusteellisesti. Näytti suorastaan säälittävältä, kun kirjoituskone oli kokonaan uppeluksissa isossa saavissa ja minä ruuttasin innolla mäntysuopaa perään. Vaan kun lopuksi jynssäsin vielä koko kapistuksen harjalla niin että vaahtosi, niin jo on siisti. Kelpaa. :)

Grisli opiskelee konekirjoituksen saloja.

Meillä on olohuoneen matot vaihtuneet. Sattuneesta syystä jättikokoinen valkoinen nukkamatto lähti pesun kautta varastoon odottamaan aikaa parempaa, ja tilalle tulivat nämä Ikean pallomatot. Samasta sattuneesta syystä meillä ei ole enää valkoista nahkasohvaa. Se ei mennyt varastoon, vaan lähti kokonaan pois. En jaksa edes kertoa, mikä se sattunut syy oli, mutta vihje löytyy yllä olevasta kuvasta. Mikäli haluat elämääsi kissan, koiran ja uhmaikäisen lapsen edestä säpinää, kovapäisyyttä ja periksiantamattomuutta, hanki sfinx. Mikäli elämäsi on turhan tylsää ja yksitoikkoista, hanki sfinx. Mikäli kaipaat ulkopuolista sisustussuunnittelua, hanki sfinx. Niin mekin tehtiin.

Vaan eipä tuo mitään. Sisustussuunnittelija Alvinin vuoksi olohuoneen tyyli on vaihtunut. Vielä jotakin tämä tila kaipaa, mutta katsotaan ajan kanssa, mitä se jokin on.

 

Se olis tämän naisen loma lopuillaan. Huomenna paluu arkeen, vaan taas astetta jouluisemmalla fiiliksellä. Näillä leveysasteilla ei ole tuota lunta tullut kuin nimeksi, ja sekin vähä sulanut jo pois, mutta kun viikonlopun blogikierroksella pääsin näkemään jo kunnon lumikinoskuvia, tuli luottavainen fiilis. Kyllä se vielä tännekin tulee, se talvi. Minä odotan. :)

Mukavaa sunnuntaita Sinulle!