Luova leikki -lahja ja isoäidin tyynyn ohje

Mari kyseli jokin aika sitten ohjetta isoäidin tyynyyn. Samalla, kun väsäilin Mummu-Ruususen kotiin Luova leikki -lahjaa, päätin kuvata tuon tyynyn teon vaiheet ja väsäillä jonkinlaista ohjeen tynkää. Tämä ohje on siis taas omasta päästä visioitu, joten ei välttämättä ole se "oikea" isoäidin tyynyn tekotapa. Toimii kuitenkin.

1. Minun tyynystäni tuli halkaisijaltaan n. 40 cm, ja näillä mitoilla tyynyyn tarvitaan keskiosapala (ympyrä n. 15 cm halkaisijaltaan) ja saman kokoisen palan vahvaa kovikekangasta, mielellään liimapintaista, kovikehuopa on oikein hyvää.

2. Ympyrä silitetään kiinni kovikehuopaan ja leikataan molemmat samankokoisiksi.

3. Reunuskankaan mitat minun tyynyssäni 40 x 120 cm, mutta kannattaa tehdä sen mukaan kuin hyvältä näyttää.

4. Reunuskankaan molempiin pitkiin sivuihin neulotaan nauhakujat.

5. Toiseen nauhakujaan pujotetaan nauha ja kiristetään ympyräksi.

6. Avoimet sivut ommellaan yhteen nurjalta (älä ompele ihan loppuun asti, että saat toiseenkin nauhakujaan nauhan).

7. Keskipala nuppineulataan kiinni ympyräksi kiristetyn reunuskankaan päälle ja siksakoidaan tiheästi kiinni.

8. Pitsi ommellaan keskiosan ympärille.

9. Pitsi saattaa jäädä kirpistelemään, mutta silittämällä ja vähän reunoista venyttämällä sen saa kyllä pysymään suorassa.

10. Pujota toiseen nauhakujaan nauha ja kiristä ympyräksi = täyttöaukko. Ompele taustalappu, joka ommellaan yhdeltä sivultaan kiinni täyttöaukon taakse, ettei täyte pääse karkailemaan. Täyttöaukosta täytettä voi lisätä ja vähentää. Liian täydeksi tyynyä ei kannata täyttää, ettei tyyny muutu palloksi.

Valmis tyyny takaa ja edestä.

Tällainen Luova leikki -lahja lähti siis Marikalle vaaleanpunaiseen ja ruusuiseen Mummu-Ruususen kotiin. Toivottavasti kelpaa.

aNNa, Onnenkyynel ja pm, teidän lahjanne ovat vielä hautomossa. :)

Mukavaa postia ja ompeluksia

Ensimmäinen työviikko piiitkän loman jälkeen takana. Kun viikonloppu koitti, palasin pitkästä aikaa ompelukoneen pariin rentoutumaan.

Nämä vanhasta ruotsinkielisestä reseptistä tehdyt reseptitaulut tein isosiskolle tilauksesta jo jokin aika sitten.

Isosisko lähetti tänä aamuna viestiä Roomasta ja kertoi kihlautuneensa sulhasensa kanssa. Väsäsin heille pieneksi kihlajaismuistajaiseksi taulut heidän lapsuuskuvistaan.

Tämä tilkkupeitto syksyllä 1 v täyttävälle kummipojalle syntyi viikko sitten Pohjanmaalla viikonloppua viettäessä. Tämän koko on 120 cm. x 160 cm ja täytteenä fleeceä.

Pohjanmaalla ompelukaverina hääräsi loputtoman utelias 4-kuukautinen Onni, jonka kanssa ompelu oli kohtalaisen hankalaa...

Tämä tilkkupeitto valmistui myös Pohjanmaan reissulla. Tästä tuli 150 cm x 200 cm, ja sen tikkasin reunoista napeilla ja ruseteilla. Tuli tuollainen vaaleansininen hömppäpeitto.

Ja sitten ensimmäinen Luovan leikin lupaus. Osallistuin aiemmin Luova leikki -haasteeseen, jossa lupasin väsätä viidelle ensimmäiselle osallistujalle jotakin käsintehtyä (minun haasteeseeni osallistuivat Anna, pm, Liisa, Onnenkyynel ja Marika). Pyörittelin tänään ideoita mielessäni, ja yritin kehitellä kullekin viidelle jotakin heidän kunkin näköistään. 

Tässä siis ensimmäinen Luovan leikin lupaukseni, vanhasta dokumentista tehty tyynynpäällinen ja ajatussydän, jotka lähtevät Liisalle Alice in Worderland -blogiin.

Siispä Liisa, laitahan sähköpostilla osoitetta tulemaan, niin pistän sinulle paketin postipojan mukana. :)

Noin normaalisti postin mukana harvemmin tulee muita kirjeitä kuin laskuja. Viime viikon aikana sain kuitenkin kaksi varsin mukavaa kirjettä. Toinen tuli virolaisesta lastenkodista kummitytöltäni Alinalta kera kuvan, jossa hän poseeraa jalkapallojoukkueensa kanssa. Tuskin pysyin nahoissani, kun odottelin ystävän käännöstä kirjeestä - minähän en venäjää aakkosia syvällisemmin osaa. Ihana kirje, ihana tyttö - tulipa taas muistutus siitä, että pitäisi ehkä yrittää kalenteriin sovitella venäjän alkeiskurssi, jonka tällä kertaa kävisin loppuun saakka - olen käynyt viime vuosien aikana kolme puolikasta venäjän alkeiskurssia, ehkä siis olisi aika tällä neljännellä kerralla suorittaa kurssi loppuun saakka... ;)

Niin, ja se toinen kirje tuli yllättäen yliopistosta. Sain jo keväällä tiedon hakemastani maisteriohjelmasta, että olen ensimmäisellä varasijalla, mutta kun tuohon koulutukseen otettiin vain kolme opiskelijaa, olin varma, ettei kukaan noista kolmesta hyväksytystä jätä paikkaansa. Vaan niin kävi, että joku ihana ihminen päätti olla ottamatta opiskelupaikkaansa vastaan, ja minä ensimmäiseltä varasijalta pääsin sisään. Niin hienoa! Tässä on tietysti vähän haasteita, ottaen huomioon, että keväällä varmistuneen vakipaikan myötä tulen varmasti olemaan kokopäivätyössä jatkossakin, lisäksi viime vuoden tapaan jatkan myös osa-aikatyötä eräässä koulutusprojektissa ja minulla on vielä se edellinenkin maisteriohjelma gradun suhteen kesken... Tulee kohtalaisen tiivis ja työntäyteinen vuosi siis! :)

Siispä energistä viikonloppua ja

alkavaa syksyä teille ihanaiset blogiystävät!

Ja arvontaanhan pääset yhä osallistumaan edellisessä postauksessa, ellet ole sitä vielä tehnyt.

Luova leikki -haaste

Lupaan lähettää jotain itsetehtyä viidelle ensimmäiselle, jotka jättävät kommentin tähän postaukseen. Heidän tulee vuorostaan julkaista tämä omassa blogissaan ja lähettää jotain itsetehtyä viidelle ensimmäiselle, jotka siihen kommentoivat. Sääntönä on että yllätyksen pitää olla itse tehty ja toimitettu osanottajille vuoden 2010 aikana.

Osallistuin Päivänsäde ja menninkäinen sekä Onnellinen päivä -blogeissa hauskaan haasteeseen, ja kokeilen nyt, löytyisikö teistä viittä innokasta haastetta jatkamaan.

 Homma etenee siis seuraavasti:

Viisi ensimmäistä kommentin jättäjää tulee samaan minulta jotakin itse tehtyä, todennäköisesti jotakin, jota värkkäilen ompelukoneen kanssa, ja postitan ne osallistujille tämän vuoden 2010 aikana. Yritän tehdä jotakin osallistujan näköistä.
Jos jätät kommentin tähän postaukseen ja lähdet leikkiin mukaan, osallistut myös itse samalla panoksella. Osallistuja bloggaa asiasta omassa blogissaan ja valmistaa myös viisi itsetehtyä asiaa omille osallistujilleen.

Löytyykö sinusta leikkimielisyyttä ja väkerrysintoa lähteä tällaiseen haasteeseen mukaan?