Pikkusen mustaa

Mullon ollut viime aikoina tarvetta saada pikkusen mustaa tähän kotiin. 

 

Oon ystävystynyt mustan spray -maalin kanssa ja maalaillut jos jonkinmoista. Paapan tekemät puiset kellot näyttävät itse asiassa äärimmäisen hyviltä mustina. Tykkään!

  

Hoksasin yhtenä työpäivänä lounasseuraa pari minuuttia odottaessa kukkakaupan näyteikkunassa vanhoja lehmätauluja. Ilmeisesti ruotsalaisia, meinasi myyjä. Minä hain yhden ittelleni.

 

Paapan kellotuunaus part 2. Yllä alkuperäinen, alla uudistettu versio. Tykkään ihan hurjasti!

 

Ikean puuhevosetkin vaihtoivat väriä.

Linnateräksen amppeleita, kynttiläjalkoja sun muita teräsjuttuja olen niin ikään vedellyt mustaksi.

Ja kaivoin laatikosta jo unohtuneen Raita-Jussin. Tämä on siis miehen lapsuuslelu, pappansa tekemä. Oli alkujaan keltavihreä, ja hajonnut osiin vuosien varrella. Jokunen vuosi sitten korjasin ja maalasin uudelleen, ja nyt pääsi taas esille.

 

Nahkis sai uuden pesän. Tää oli mun köyhän miehen wannabe-Eero Aarnion pastillinkorvike, mutta se ei ollut pitkäikäinen. Kerkesi olla muutaman päivän, kunnes pieni ystävämme oivalsi, että täähän on vessa - sekä sisä- että ulkopuolelta. Huoh. Mä luulen, ettei tämä jää meille... Nahkis ei yleensä luovuta hevillä, joten laitetaan kuvat talteen tänne, jotta näkyi, että meillä OLI hetken tämä aikas hauska Youzoon doonut.

Mukavaa sunnuntaita. :)

Kotijuttuja ja ihania turhakkeita

 

Mä olen viime aikoina karsinut ihan hurjasti tavaraa tästä kodista, jos sitten joitakin turhakkeita hankkinut tilallekin. Yksi jotenkin kamalan ihana turhake on tää munakaappi, jonka tilasin fb:n kautta. On siis ihan pirkanmaalaista käsityötä.

 

Meillä syödään todella paljon kananmunia, jonka vuoksi tää on jatkuvassa käytössä. Tätä ostaessa vähän epäilin, että tuleeko ihan oikeasti käytettyä vai laitanko kirpparille kuukauden päästä, mutta on ollut kyllä oikein toimiva juttu, kaunis ja kuitenkin käytännöllinenkin. Hyvä turhake.

Toisena turhakkeena mä olen ihastunut vesilahtelaisen Linnateräksen rautaisiin lyhtyihin ja amppeleihin. Osan olen ostanut ko. firman kotiesittelyistä, osan löytänyt kirpparilta.

Tummasta lyhdystä tykkään sellaisenaan, sen sijaan alkujaan ns. valkokultaiset amppelit maalasin hopeisiksi, sopivat tähän kotiin mukavammin näin. Tykkään näiden massiivisuudesta, samalla ilmavuudesta.

 

Tavaran karsimisen lisäksi täällä on pesty tai pesetetty, vähän maton koosta riippuen, kaikki matot, liinat ja verhot. Ne ovat vielä hetkisen odottelemassa ompeluhuoneen puusohvalla lattialle pääsyä, koska pari viikkoa sitten Taaville tehtiin isompi hammasoperaatio ja useamman heikkoon happeen päässeen kulma- ja poskihampaan poisto, jonka vuoksi varauduin oksenteluun ja veritahroihin, ja vähän pienemmässä mittakaavassa samanlainen operaatio on edessä lähiviikkoina Grislillä. Matot pääsevät lattiaan vasta kun kissojen operaatiot on hoidettu kunnialla loppuun. Tai no, Taavia nyt ei näytä ihan hirveästi tää mattokato haittaavaan, pääseehän niiden päälle kuolaamaan tuohon sohvallekin.



 

Ja minä, minä suunnittelen ystävän kanssa pidempää vaellusta vielä tälle syksylle ja olen onnellinen siitä, että voi jo vetää villasukat jalkaan (vaikka kyllä, vielä on kesää jäljellä).

Aurinkoa sun päivääsi. :)

Keittiöjakkara

Ostin paikallisesta FB-ryhmästä emännänjatkon. Se oli aivan sympaattinen sellaisena rujona räpistyksenä. Ainoa meille istumaton osa oli punainen päällinen.

Nidoin päälliseen pitsiliinan päälle ja voilá, tuli vähän paremmin meille sopiva.

Samaan settiin täytyy esitellä lamppu, jonka niin ikään ostin fb-kirppikseltä ja vaihdoin siihen uuden varjostimen.

Jotenkin hauska.

Mukavaa alkanutta viikkoa sinulle, kylmästä huolimatta se on kevät nyt. :)

Koura

Meille pesiytyi FB:n sisustuskirppiksen kautta hitusen erikoinen esine, puinen käden mallinen tuoli.

Se oli alkuun puupinnalla. Kaunis niinkin, ja niin sen piti jäädä. Tiedättekö, vähän kontrastia... Mutta ei hemmetti, ei se vaan istunut meidän väriallergisiin silmiin, vaikka kuinka yritettiin.

Pääsiäisenä tuoli sai uuden pinnan. Ja kyllä, maalasin sääliä tuntematta, vaikka jonkun mielestä varmasti menikin kaunis puupinta pilalle.

Nyt istuu paremmin.

Kaikessa kummallisuudessaan aika vietävän hauska esine.

(ja tähän väliin muutama samalla räpsäisty kuva muista nurkista)

Aikas kiva. Tykkään.