Lapsi ja kissa

 

 Mikä ihme sinä olet, en ole koskaan sinua nähnyt... 

 

 

Voiko sinua läpsiä, repiä, koskea, töniä, taputtaa - mitä sulle oikein voi tehdä? Ai silittää?

 

 

 *kiljumista, hihkumista, hykertelyä*

 

 

 

Toinenkin! Kukas sinä olet?

 

 

*Lisää kiljumista, hihkumista...*

 

 

 Teitä on niiiiin monta. Äiti, saanks mäkin? Edes yhden?

Pupu Pumppanen ja hittavaisjulkkiksia

Sellaisesta kirjasta tykkäsin lapsena, Pupu Pumppasen seikkailuista. Se tuli tässä eräänä päivänä mieleen, ja miltei heti rynnin huuto.nettiin tutkimaan, olisko siellä myynnissä Pupu Pumppasen kirjoja. Olihan siellä. Hengitin kuitenkin taas ja jätin vielä ostamatta. Muistaako teistä kukaan Pupu Pumppasta?

Pupu Pumppanen oli kyllä poikapupu. Tämä jokin aika sitten valmistunut on tyttö. Tämä syntyi vanhasta pellavaisesta pöytäliinasta, mekko puuvillaisesta pitsireunaisesta liinasta. Kodinkin jo löysi. :)

 Ystävän pyynnöstä askartelin pari taulua vanhoista aterimista ja työkaluista. Näihin Ikean vitriinikehykseen on kätevä väsätä aterintauluja, ovat suojassa pölyltä ja silti mahtuu paksumpiakin esineitä lasin alle.

Erään ystävän tupareille väsäsin ovistopparin, jota ystävä oli kaipaillut uuteen kotiinsa. Onnellisesti tungin painoksi monta kiloa kangaspussitettua hiekkaa, ja lähdin ennen tupareita kiertelemään ostoskeskukseen pariksi tunniksi  - juu, tämä möhkäle muovikassissa mukana. Jossain kohtaa alkoi sormet venyä ja olkavarsi pidentyä - ei tuo nyt tietysti kymmentä kiloa painanut, mutta kun sitä useamman tunnin roudaa kapeakahvaisen muovikassin varassa, niin tulee mieleen, että oliko tää ostosreissu nyt just fiksu tähän kohtaan. :)

Nostokahvana tässä on väännelty haarukka. Kestää kevyen nostamisen ja kahvan avulla stopparin siirtämisen, mutta ei tokikaan kantamista paikasta toiseen, ja enemmänkin on koristeena.

Kertu on auttanut taas aktiivisesti ja on ollut suurena apuna erityisesti kaikenlaisessa paketoinnissa, kuten kuvasta näkyy...

Ja vielä loppukevennys: hittavaiset ovat nyt julkkiksia. :D  Tuonne miniblogin puolelle tuli kyselyä Aamulehdestä tulla tekemään roomboxeista juttua. Jokusen päivän pohdin, että haluanko nyt ihan oikeasti identifioitua nimen ja kasvojen kera höyrähtäneeksi kolmikymppiseksi minijuttuja askartelevaksi hittavaismummoksi... Maanantain lehdessä me sitten irvisteltiin koko sivun juttuna. Minä ja hittavaiset. :)

Se olis kuulkaas työviikko puolessavälin. Vinkeitä ja inspiroivia ajatuksia sinun arkeesi!

Arvonnan voittajat

Tissikassiarvonnan voittajat ovat selvillä. Arvonnassa käytin netistä löytynyttä arvontamasiinaa, joka arpoi voittajat seuraavasti:

1. Eekku

2. Mehtäemäntä

3. Sumi

Teille kolmelle lähteepi postissa vähän toisenlainen pikkujoululaukku. :) Periaatteena on se, että ekaksi tullut eli Eekku voipi valita ensimmäisenä omansa, sitten Mehtäemäntä ja kolmantena Sumi. Vaihtoehdot löytyvät tämän postauksen kuvista.

Tähän villiin arvontaan löytyi hurjan paljon teitä, jotka osallistuitte, ja ihan yllätyin, koska arvonnan palkinnot olivat tällä kertaa "vähän" perinteisestä poikkeavia. :) Kiitokset jokaiselle arvontaan osallistuneelle ja onnittelut voittajille!

Kylpyankkabileet

Eilen meillä olikin juhlahumuinen päivä. Aamulla juhlimme Tampereella 4-v kummipoikaa, jonka synttäreillä kamera ei suostunut toimimaan, eli sen kuvaosuus jäi valitettavasti ajatuksen tasolle. Aamukekkereiden jälkeen suuntasimme Porvooseen juhlimaan vuoden täyttävää kummityttöä. Kamera oli ehtinyt murjottaa tuonne mennessä puoli päivää, joten suostui taas yhteistyöhön. Joulupukki hoi, tuotko mulle uuden?

 Kummitytön synttäreitä juhlittiin kylpyankkahengessä. Tytön vanhemmat tykkäävät suunnitella, leipoa, väsätä ja valmistella hienoja teemajuhlia, ja tämä juhlateema oli rakennettu neidin tämän hetken yhden suosikkiasian - kylpemisen - ympärille. Tytön puolivuotissynttärit on esitelty aiemmin täällä.

Edelleenkin jaksan ihastella kaikenlaisia viimeisen päälle tehtyjä teemajuhlia. Itse en tällaisia taitaisi hyvälläkään yrityksellä saada aikaan, mutta ihailen suuresti heitä, jotka saavat.

Synttärit olivat tarjoiluineen ja koristeluineen viimeisen päälle ankkaa. Mun suosikiksi nousivat nämä törröhuuliset ankkakeksit. :)

 Teemajuhlat taitaa olla myös sellainen kummallinen asia, joka nostattaa toisinaan tunteitakin. Olen nettikeskusteluista joskus lukenut hassuja kannanottoja erilaisiin teemajuhliin liittyen siitä, että tarviiko nyt niin laittaa, ja että eikö tavallliset synttärit kelpaa. Yksinkertaisiin kysymyksiin yksinkertaisia vastauksia: ei tietenkään tarvi laittaa, ja kyllä tietysti tavallinen kelpaa. Vaan jos joku haluaa, tykkää ja nauttii laittaa vimpan päälle, onko se joltakulta toiselta pois? Kuten mainitsin, olin samana päivänä myös toisilla synttäreillä, jotka olivat vallan eri tyyppiset. Sellaiset "ihan tavalliset" synttärit. Siellä kakun koristeli aamulla nelivuotias itse kokoamalla kakun keskelle kunnon suklaakarkkivuoren pohdittuaan ensin pitkään, laittaisiko suklaat kumminkaan kakun päälle vai suoraan omaan suuhun. Ja tiedättekö, molemmat synttärit olivat juuri täydelliset, juuri hyvät, juuri hienot ja juuri perheensä näköiset juhlat. Sekä suklaavuorijuhlat että kylpyankkakekkerit. Että kiitos vaan molempien päivänsankareiden perheille hienoista juhlista. :)

 Kylpyankkajuhlien päivänsankari oli valloittavalla hymyllään ansaitusti juhliensa keskipiste.

Meidän paketistamme neiti löysi vaaleanpunaisen pöllön sekä Mauri Kunnaksen Koiramäki -kirjan ja siihen sopivia sorminukkeja. Sorminuket olen ostanut lähikirpparin käsityönurkkauksesta, jonne joku näitä ihanuuksia eri satujen mukaisesti taiteilee.

Onnellista sunnuntaita sinulle, joka täällä piipahdit!