Onnea

Onnitteluhalaukset ihanaiselle ystävälle Sumille! Mun maailmankartallani päivät oli ja pysyi sekaisin loppuun asti, joten tämä tulee nyt paria tuntia toisen vuorokauden puolella.

La Cuisine

Tämän kesän tavoite on saada kotona tehtyä viimein valmiiksi monia pitkään vireillä olleita asioita. Olemme asuneet tässä nyt reilun vuoden, ja vaikka koko ajan on jotakin nurkkaa syynätty ja laitettu, on tehtävien asioiden lista kasvanut pituuttaan koko ajan - aina löytyy jotakin, joka vielä kaipaisi jotakin muutosta.

Vietimme juhannuksesta eteenpäin puolitoista viikkoa Pohjanmaalla, ja siellä lomailun ohella tuli jotakin tehtyä kotiinkin. Kun sitten taas kotiuduimme takaisin Pirkanmaalle, olemme päivän paahtavimmat tunnit pysytelleet sisätiloissa ja yrittäneet parhaamme mukaan lyhentää tuota tehtävälistaa. Hiljalleen alkaa taas olla enemmän kuvattavaa ja blogissakin näytettävää, kun ne keskeneräiset yksityiskohdat alkavat olla vähemmän keskeneräisiä.

Tässä siis esittelyssä kotimme pikkuruinen keittiö. Koska ruokailutila ison ruokapöydän kanssa on olohuoneen yhteydessä, on keittiössämme aamupalapöytänä saareke, jonka teimme isäni kanssa yhteistyössä - minä visioin, hän toteutti.

Saarekkeen päälle askartelin vanhasta laudasta hyllyn, joka on kiinni katosssa hamppuköysillä. Pöydän päällä olevan lasilevyn alla on muorin vuoden 1947 reseptivihosta kopioituja reseptejä.

 Alunperin keittiössä oli valkoinen nukkamatto. Epäkäytännöllistä tietysti, mutta kuvittelin sen toimivan. Vaan kun matto rupesi muistuttamaan enemmänkin harmaata eikä pesulakäynti enää kunnolla raikastanut, täytyi keksiä jotakin muuta. Uuden keittiön maton virkkasin ontelokuteesta - plussapuolena se, että tämän voi pestä kotona (ja tarvittaessa uittaa vaikka kloriitissa).

Keittiön baarijakkarat huusin huuto.netistä, maalasin valkoiseksi ja ompelin niihin istuintyynyt. Tekstit löytyivät vanhoja teinibiisejä kuunnellessa ja ne painoin aakkossabluulan avulla kankaaseen.

Vuosi sitten vein miehen yllätyslomalle Vanajanlinnaan, ja tulomatkalla poikkesimme Turengissa antiikkiliikkeessä. Tämä astiakaappi löytyi sieltä, ja muutamien mutkien kautta se löysi tiensä meidän kotiimme.

Astiakaappia täyttävät Pentikin Vanilja-astiat sekä miehen aluillaan oleva Senta -viinilasikeräily.

Sellainen keittiö löytyy meidän huushollista. Ihania kesäpäiviä teille uudet ja vanhat blogiystävät, lupaan käydä blogejanne tutkimassa lähipäivinä parin viikon tauon jälkeen.

KesäKesäKesä

Muutamien viimeaikaisten ja edelliskesien onnistuneimpien kuvaotosten myötä toivotan teille ihanaiset blogiystävät

KaUnIsTa ja OnNiStUnUtTa

JuHaNnUsTa!

Romuja ja rakkautta

Josko tämä olisi hetkeen viimeinen sydänpostaus - on alkaneet nuo sydämet tulla uniin, joten jatkossa ompelen jotakin muuta... :) Mutta vielä vähän rakkautta tähän postaukseen.

Ja muutamia kirpputoriaarteita...

Hurjan kauniita pyykkipoikia 35 kpl hintaan 0,50 e.

Kirjasinlaatikko 23 e.

Ja suuri herätyskello. Tämä kahden euron löytö oli väriltään retro-oranssi, ja minä, joka en noita vanhoja värejä juurikaan kunnioita, maalasin sen valkoiseksi. Spraymaali teki temput, ja pinnasta tuli vahingossa krakleerattu. Sehän olikin oikein sopiva vahinko.

Loppuviikko onkin hulinaa. Omat vanhempani tulevat meille tänään ja viipyvät perjantaihin, miehen vanhemmat taas viettävät meillä aikaa lauantaista maanantaihin. Vanhempamme käyvät meillä ehkäpä kerta vuoteen, ja nyt sattui vierailut ihan peräkkäin. Siispä meillä on siivottu pari päivää satanen lasissa. Samalla on tullut laitettua kodissa erinäisiä pieniä ja vähän suurempia, loputtoman pitkään odottaneita asioita paikoilleen. Mikä siinä onkin, että joskus uskomattoman pienien asioiden laittaminen kestää niin tolkuttoman kauan, meillä tuossa parhaimpana vessan pyyheliinakoukut, jotka ovat odottaneet puoli vuotta kiinnitystä seinään... Vaan onpa saatu nyt parissa päivässä paljon aikaan pienempiä ja isompia projekteja, niistä lisää myöhemmin.

Mukavaista ja onnellista viikkoa teille kaikille!

Ompeluksia, ompeluksia...

Lomapäivät kuluvat ompelukoneen kaverina. Vielä inspiraatiota piisaa, päivän tunnit eivät millään meinaa riittää kaikkeen ja yöllä ei uni tule, kun täytyy visioda uusia ideoita. Raskasta tämä lomailu! Tästä postauksesta löytyy taas uusimpia ompeluksia, koittakaahan kestää näitä kestoteemoja.

 

Vanhoista pistiliinoista ja pitsin palasista väsäsin kokoelmateoksen pellavakankaalle.

Höpöstelyjä sisaren ja miehen vessaan.

Ja vielä loppuun kokoelma sydämiä.

Vaikka aurinko paistaa ja kesä on parhaimmillaan, enpä ole paljoakaan malttanut ulkona pyöriä. Sen verran kuitenkin, että sain muutaman kukkaotoksen tännekin ikuistettua.

Tämän viikon helmiajatus Anu Pellistä lainaten:

Kaunista loppuviikkoa teille blogiystäväiseni!