tiistai 10. huhtikuuta 2012

Reborn

 
Minua on jo pitkään houkutellut ajatus reborn-nuken tekemisestä. Olen ihastellut netissä hurjan taitavien reborn-nuken tekijöiden luomuksia, ja mieli on tehnyt itsekin kokeilla. En ole niinkään kiinnostunut itse nukesta, enkä varsinaisesti haluaisi aidon vauvan näköistä nukkea kotiini, mutta itseäni on houkutellut ajatus siitä, saisinko tehtyä yhtään oikean näköisen nuken, vai minkälainen hirviö minun käsissäni syntyisi. Reborn-nukkekurssit ovat hurjan kalliita, joten päätimme jokin kuukausi sitten kahden serkun kanssa järjestää oman reborn -nukkekurssin. Tilasimme nukketarvikkeet ja pidimme omatoimisen reborn -nukkekurssin youtubesta löytyvien tutoriaalien avustuksella.


Mun nukkeaihioni "Kiri" blancona.


Eikä muuta kuin pää käteen ja maalia pintaan.


Oikeiden nukketaiteilijoiden oppien mukaisesti teimme varmasti kaiken ihan väärin, mutta perusidea oli selvä - maalaa ja polta, maalaa ja polta, maalaa ja polta. Maalattiin verisuonia, oikeanvärisen ihon löytämiseksi nuken naamaan tuputeltiin monenlaista väriä, maalattiin kynsiä, taiteiltiin ihopoimuja ja varjostuksia, tehtiin kirkkaalla lakalla vähän valuva nokka... Ja aina välillä grillattiin nukkeja uunissa värin kiinnittämiseksi. Lopuksi liimattiin silmät paikalleen, kiinnitettiin raajat ja pää kangasvartaloon, täytettiin vanulla ja painotettiin hiekkapusseilla, liimattiin ripset ja voilá - siinä se sitten on.






 Ei nyt ehkä aidosta vauvasta menis, mutta eikös tullut kohtalaisen hyvä? Noin niin kuin omatoimisen youtube -kurssin tuloksena tehdyksi. :)


 Meidän nuket oli miniversioita, ja valmis vauva on vain 25 cm pitkä, ja painaa puolisentoista kiloa.


Kuten sanottu, minua kiinnosti enemmänkin se, pystynkö tekemään nukkeaihiosta yhtään oikean vauvan näköisen nuken, ei niinkään nukke itsessään. Paikkaa tässä kodissa tälle pienelle nukelle ei siis ole, joten tämä odottaa kärsivällisesti kaapin hyllyllä tulevaa kohtaloaan. Ehkä se joskus pääsee päiväkodissa jouluevankeliumin vauvaksi, tai sitten se muuttaa myöhemmin jonkun pienen tytön luokse asumaan.

12 kommenttia:

  1. Aivan ihana vauva!
    Mä olen kanssa vuosia ihaillut valmiita reborneja ja haluaisin myös kurssille, tosin hinnat on niin suolaiset tähän elämän vaiheeseen, että joutuu vielä odottelemaan. Mä haluaisin kanssa "tehdä" sen vauvan, kun nää aidot on saatu <3
    Mua myös hellyttää tuollainen vauva, mies on sitä mieltä ettei "kuolleen" näköistä vauvaa meille tule.. Niinhän se luulee..

    VastaaPoista
  2. Olet kyllä taitava, kerrassaan ihana nukke :) Monivaiheinen valmistus, kärsivällisyyttä tarvitaan ja se puuttuu minulta :)

    VastaaPoista
  3. En oo tiennykkää että tommosia voi itte tehä...luulin otsikon perusteella että oot tilannu itelles vastasyntyneen jostasin syystä...eikös jossain kataloogissa joskus kaupata ton tapasia vauvanukkeja.
    On kyllä hyvä lopputulos. Kauheesti välivaiheita, ei ois mun juttu. Kauan meni kunnes oli valmis?

    VastaaPoista
  4. Enpä ole minäkään näihin ennen törmännyt!
    Hyvinhän tuo sujui ilman isompia kursseja, vauvahan on tosi söpö!! :))

    VastaaPoista
  5. Sabuska: Meillä myös mies on ilmaissut hyvin tiukasti, että tuommoista kuollutta vauvaa ei meille tule. Vaan eipä tarvinnut asiasta alkaa tappelemaan, koska itsekään en tällaista ihan heti sohvan nurkkaan ottaisi. Mä sain mielenkiintoni tyydytettyä tämän tekoprosessissa.

    Sanna-Mari: Näitä kaupataan valmiinakin, vaan myös rakennusosia löytyy itse tekevälle. Oli kyllä aika monta välivaihetta, ja tähän, vaikka pieni olikin, meni ehkä joku kuutisen tuntia. Olis varmasti voinut tehdä huolellisemminkin, ommella vaatteet ja istuttaa hiukset yksitellen päähän, silloin olis mennyt vielä paljon pidempään. Vaan kelpaa mulle tuollaisena, varsinkin kaapin hyllyllä :)

    VastaaPoista
  6. Tv:stä tuli muistaakseni kerran ihan ohjelma näistä reborneista. Englantilaiset naisihmiset olivat ihan hulluina vauvoihin ja niille rakennettiin omat huoneet yms. ja verrattiin kenellä paras ja aidonnäköisin nukkevauva =)
    Hienon näköisen vauvelin olet tehnyt, varmasti aikaavieviähän nämä ovat.

    VastaaPoista
  7. Enpäs olekaan moisesta kuullutkaan :-). Mutta tosi hyvä tuli, ei uskois ensi kertalaiseksi.

    -Tuija-

    VastaaPoista
  8. Olin ihan unohtanut että sulla on tuollainen vauva. Sen kyllä muistan miten hauskaa teillä oli kun kaikki kolme "synnyttivät" samana lauantaina:):) antoisaa graduviikkoa! terveisin äiti

    VastaaPoista
  9. Ihana "keskosvauva" siellä teillä asustaa :)
    Mun tekee mieli ihan sellaista "oikean kokoista", vaan kun sillä ei voi leikkiä, niin ehkä jää hankkimatta... ja sehän tarviisi sitten vaunut ja kopan ja kaikkea muutakin ihanaa rompetta...
    Taitava tyttö olet sinä, kun tuollaisen vauvan sait aikaan :)
    Mukavaa päivää sinne
    tuksu

    VastaaPoista
  10. Vauva on kyllä vallan suloinen ♥

    Eikä kannata piitottaa kaapin päälle :)

    Blogissani on muuten sinulle haaste, jos haluat ottaa sen vastaan...

    VastaaPoista
  11. Työn jälkeä täytyy ihailla, mutta nää on kyllä musta jotenkin karmivia.
    Muistan kans sen dokkarin, siinä nää muijat osteli kalliita rattaita ja "kotiintulovaatteita" jne. jne. Aikuisten naistan nukkeleikki.

    VastaaPoista
  12. Tää serkku kyllä muistelee, että taidettiin hieman oikaista ja polttaa vain kerran nuo nuket ;)

    VastaaPoista

Kommenttisi tai ajatuksesi ilahduttaa aina. :)