Kukkamaton resepti

Lupailin väsätä teille jonkinlaista maton ohjetta tuohon keittiön virkattuun kukkamattoon. Huomasin, etten todellakaan ole mikään käsityönopettaja (lastentarhanopettajana mun virkkausopetukseni rajoittuu ketjusilmukoiden tekemisen opettamiseen, ja niitäkin tulee opetettua yhdelle kiinnostuneelle vuodessa - korkeintaan), mutta tässä jonkinmoista kuvapainotteista ohjetta.

Yksinkertaisuudessaan tarkoituksena on virkata matonkuteesta isolla koukulla pyöreitä lappuja, kuin pannulappuja, joihin tehdään simpukkareinat pylvässilmukoilla. Itse tilasin Kauhavan Kangas-Aitasta mini-ontelokudetta hintaan 8 e/kg (20 palaiseen mattoon meni 3 kg, http://www.esito.fi/), mutta toki muutakin voi käyttää. Mini-ontelokuteella matosta tulee mukavan paksu, ei liian pönkkö, ja se virkataan 7 numeron virkkuukoukulla.

Ohjeesta sen verran, että ohjeeni ei missään nimessä noudata minkään kriteerien OIKEITA virkkausohjeita. Käyttämäni termit ovat varmasti osin vääriä ja harhaanjohtavia, mutta soveltamalla hyvä tulee, tai jotakin sinnepäin...

Sitten ohjetta vähän tarkemmin. Aloitus seuraavan kuvasarjan mukaisesti sinulle, jolla virkkaaminen vielä hakusessa:

1-4. Ensimmäinen ketjusilmukka

5-6. toinen  ketjusilmukka

7-9. kolmas ketjusilmukka

10. kierretään lanka koukulle

11. ja tökätään ensimmäisen ketjusilmukan läpi,

12. kierretään taas lanka koukulle

13. vedetään lanka kahden silmukan läpi, jolloin

14. koukulle pitäisi jäädä kaksi silmukkaa.

15. Kierretään taas lanka koukulle

16. ja vedetään se molempien koukulla olevien silmukoiden läpi. (Tämä 10-16 on itse asiassa pylvässilmukka, jota tässä matossa pääasiassa käytetään. Toisissa ohjeissa neuvotaan pylväs hieman toiseen tapaan, halutessasi käytä sitä, tämä on HUMPUUKIpylväs.)

17. Kierrä taas lanka koukulle

18. tökkää koukku samasta ensimmäistä ketjusilmukasta läpi kuin äsken

19. ota lanka koukulle

20. ja vedä se kahden koukulla olevan silmukan läpi

21. ota taas lanka koukulle

22-23. ja vedä se kahden koukulla olevan silmukan läpi.

24. Näin on tehty toinen pylväs samaan silmukkaan. Jotta saat aloituksesta ympyrän, jatkat samaan tyyliin pylväiden tekemistä samaan aloitusketjusilmukkaan kunnes tekele alkaa muistuttaa ympyrää. Sen jälkeen jatketaan pylväiden tekemistä seuraaviin silmukoihin.

Pylväitä tehdään alkukierroksen jälkeen aina kaksi pylvästä yhteen silmukkaan (tuplapylväät), sen jälkeen tuplapylväiden väliin tehdään yksi pylväs yhteen silmukkaan. Työn edetessä tuplapylväiiden välissä olevien yksittäisten pylväiden määrä lisääntyy. Yllä oleva kuva antaa osviittaa siitä, miten tuplapylväät ja yksittäiset pylväät jaksottuvat työssä. Lisäile tai vähentele tuplapylväitä sitä mukaa, miltä työ näyttää - työn pitäisi pysyä koko ajan kohtalaisen pyöreänä, ei kuppimaisena eikä liian lötrönä - tosin jos näin käy, virheet sai hyvin korjattua silitysraudalla.

Alla vielä yksittäisen pylvään ohje:

Kun ympyrä alkaa olla haluamasi kokoinen (mattoon voi siis tehdä monenkokoisia ympyröitä), tasataan tekele ympyräksi muutamalla puolipylväällä ja tavallisella silmukalla, jonka jälkeen aloitetsaan simpukkareunus.

Puolipylväs (näitä kannattaa tehdä ennen simpukkareunuksen aloittamista muutama, jotta työ tasaantuu ympyräksi):

Ja vielä muutama tavallinen silmukka ennen reunusta (tasaa tekeleen lopullisesti ympyräksi):

Simpukkareunus tehdään - yllätys yllätys - myös pylväillä. Jokaiseen simpukkaan tulee kuusi pylvästä.

1. tilanne simpukkareunusta aloitettaessa (puolipylväiden ja perussilmukoiden jälkeen työ on pyöreä)

2. kierrä lanka koukulle

3. tökkää koukku läpi niin, että väliin jää yksi tyhjä silmukka

4. kierrä lanka koukulle

5. vedä kahden koukulla olevan silmukan läpi

6. koukulla nyt kaksi silmukkaa

7. kierrä lanka koukulle

8. ja vedä kahden koukulla olevan silmukan läpi

9. jatka samoja pylväitä samaan silmukkaan niin, että niitä on lopuksi kuusi.

Simpukan kehittyminen:

1. neljä pylvästä tehtynä samaan silmukkaan

2. kuusi pylvästä valmiina

3. kuuden pylvään jälkeen tökkää koukku läpi kolmannesta silmukasta, eli simpukan keskussilmukan ja simpukan reunan väliin jää kaksi tyhjää silmukkaa (tai halutessasi tiheämpiä simpukoita jätä väliin vain yksi tyhjä silmukka)

4. kierrä lanka koukulle

5-6. ja vedä molempien koukulla olevien silmukoiden läpi

7. ensimmäinen simpukka on valmis, jatka 1-7. vaiheita kunnes koko ympyrä on kierretty.

Kun simpukkakierros on valmis, yhdistetään ensimmäinen ja viimeinen simpukka toisiinsa (kuva yllä), ja päätellään lanka.

Kun mattokukkaset ovat valmiita, ne silitetään suoriksi, sommitellaan halutulla tavalla ja ommellaan reunoista yhteen nurjalta puolelta.

Valmis matto kannattanee, ainakin jos on vaalea, käsitellä mattopesuloista/kenkäkaupoista saatavilla suojasumutteilla, jotta pintaan tulisi likaa hylkivä suojakerros.

Siinäpä sitä ohjetta kerrakseen. Hyi kauhea, ei tulis musta Novitan toimittajaa.. Kukaan ei ehkä ymmärtänyt tästä kuvallis-sanallisesta sepustuksesta mitään, mutta tulipa tehtyä.

Kuuman ja hikisen tiistain kunniaksi tein (tämän ohjeistuksen lisäksi) jotakin varsin vastenmielistä. Kävin vaateostoksilla. Jos jotakin inhoan, niin vaatekaupoissa kiertelemistä. Ei ole kyllä minun juttuni, en tykkää sopivien vaatteiden etsimisestä, kokojen arvioimisesta enkä etenkään sovittamisesta. Tällä kelillä vaatekaupoissa kiertely oli vielä tavallista kaameampaa, kun sovituskoppien loistevaloissa kuumeni ja hikoili entisestään. Mutta tavoite tuli saavutettua, ja löysin sekä ripakopallisen paitoja että ihanat kiilapohjasandaalit, joten eiköhän noilla taas pärjää.

Jahas, taas ollaan seuraavan vuorokauden puolella. Näin lomaillessa ei vain uni kovin aikaisin tule, ja on ihana, kun saa kodin tuuletettua vielä ennen nukkumaanmenoa viileämmällä yöilmalla.

Tästä taas jatketaan, toivottelenkin siis

KaUnIiTa aJaTuKsIa SiNuN PäIvÄäSi!

Ompeluateljé

Ensinnäkin, kiitokset hurjasti keittiöpostauksen kommenteista. Matosta tuli kyselyitä, siispä yritän väsätä jonkinlaista  virkkausohjetta lähipäivinä. Mutta nyt kuvia ateljeestamme.

Tämä huone toimii meillä työtilana, jossa nikkaroidaan, sahataan, ommellaan, askarrellaan, tuunaillaan, hiotaan, maalataan... Monikäyttöhuone siis. Tämä on myös se huone, jonka mies toivoisi kovin usein pysyvän siistinä, mutta johon minä valitettavasti en luovan kaaoksen ihmisenä kykene - tavarat on pakko olla levällään, jotta luovuus pääsee kukkimaan. Siispä nämä kuvat siististä huoneesta ovat kohtalaisen harvinaista herkkua.

Huoneen rakkaimpia esineitä on miehen mummon vanha puusänky, pohjassa vuosiluku 1936. Sänky on joskun muinoin maalattu valkoiseksi, ja se on meillä siltä osin alkuperäiskunnossaan.

Vanha ovi on omaasta lapsuudenkodistani, jossa se on historiallisina aikoina toiminut ruokakomeron ovena. Ovessa roikkuu lapsuusaikainen morsiusneidon mekkoni. Sovitusnukke on muutaman illan tulos, joka rakennettiin oman kropan mukaan vanhasta paidasta, maalarinteipistä, tapettiliisteristä ja vanhoista kirjansivuista - minun vähäisessä vaateompelussani ajaa hyvin asiansa.

Tämä pöytä ja sen yllä oleva hylly on ollut viimeisin projekti. Pöytä tehtiin Pohjanmaalla iskän kanssa vanhoista lankuista ja heinäseipäistä, hyllyn askartelimme miehen kanssa vanhasta laudasta. Vanha kirjasinlokerikko sai valkoisen maalin pintaansa ja toimii pitsitelineenä. Puolista osa on aitoja vanhoja, osa iskän sorvaamia.

Ja mä kun luulin, että omistan kohtalaisen paljon pitsejä, vaan kun tähän lokerikkoon alkoi näytepalasia laittaa, jäikin hurjasti tyhjiä koloja. Mutta onpa jotakin haastetta tuleville löytöretkille.

Äitin isä eli paappa on ikänsä harrastanut puutöitä ja hänen tekemiään ovat myös puiset peilit, jotka olen saanut lapsena. Jotta sukua tulisi tässä huoneessa edustettua tasapuolisesti puolin ja toisin, on alakuvassa oleva vanha kiikku anoppini lapsuudenkeinu. Meillä se tosin muuttui sinisestä valkoiseksi ja sai vanhasta pellavakaitaliinasta uuden istuimen.

Pieni, alun perin vihertävä lipasto löytyi Minimanista. Pienellä käsittelyllä siitä tuli kelpo-uusvanha. Niin, ja etten vain vapaa-ajallakaan pääsisi unohtamaan, mitä teen työkseni, ripustin kattoon pyykkinarulle vanhoja lastenvaatteita - niistäkin osa ehtoja vanhoja omia, osa kirppislöytöjä. Ei pääse nuo päivähoidon pienet asiakkaat unohtumaan. :)

Sellaista meidän ateljeessa. Nyt täytyis varmaan painua peiton alle, mies nukkuu jo täyttä päätä sohvalla tv:n ääressä, kun minä vielä bloggailen. Huomenna viimeistellään wc, joka on kokenut myös muodonmuutosta. Niistä kuvia myöhemmin. Pysytään siis linjoilla.

Mukavaa sunnuntaita sinulle!

Onnea

Onnitteluhalaukset ihanaiselle ystävälle Sumille! Mun maailmankartallani päivät oli ja pysyi sekaisin loppuun asti, joten tämä tulee nyt paria tuntia toisen vuorokauden puolella.

La Cuisine

Tämän kesän tavoite on saada kotona tehtyä viimein valmiiksi monia pitkään vireillä olleita asioita. Olemme asuneet tässä nyt reilun vuoden, ja vaikka koko ajan on jotakin nurkkaa syynätty ja laitettu, on tehtävien asioiden lista kasvanut pituuttaan koko ajan - aina löytyy jotakin, joka vielä kaipaisi jotakin muutosta.

Vietimme juhannuksesta eteenpäin puolitoista viikkoa Pohjanmaalla, ja siellä lomailun ohella tuli jotakin tehtyä kotiinkin. Kun sitten taas kotiuduimme takaisin Pirkanmaalle, olemme päivän paahtavimmat tunnit pysytelleet sisätiloissa ja yrittäneet parhaamme mukaan lyhentää tuota tehtävälistaa. Hiljalleen alkaa taas olla enemmän kuvattavaa ja blogissakin näytettävää, kun ne keskeneräiset yksityiskohdat alkavat olla vähemmän keskeneräisiä.

Tässä siis esittelyssä kotimme pikkuruinen keittiö. Koska ruokailutila ison ruokapöydän kanssa on olohuoneen yhteydessä, on keittiössämme aamupalapöytänä saareke, jonka teimme isäni kanssa yhteistyössä - minä visioin, hän toteutti.

Saarekkeen päälle askartelin vanhasta laudasta hyllyn, joka on kiinni katosssa hamppuköysillä. Pöydän päällä olevan lasilevyn alla on muorin vuoden 1947 reseptivihosta kopioituja reseptejä.

 Alunperin keittiössä oli valkoinen nukkamatto. Epäkäytännöllistä tietysti, mutta kuvittelin sen toimivan. Vaan kun matto rupesi muistuttamaan enemmänkin harmaata eikä pesulakäynti enää kunnolla raikastanut, täytyi keksiä jotakin muuta. Uuden keittiön maton virkkasin ontelokuteesta - plussapuolena se, että tämän voi pestä kotona (ja tarvittaessa uittaa vaikka kloriitissa).

Keittiön baarijakkarat huusin huuto.netistä, maalasin valkoiseksi ja ompelin niihin istuintyynyt. Tekstit löytyivät vanhoja teinibiisejä kuunnellessa ja ne painoin aakkossabluulan avulla kankaaseen.

Vuosi sitten vein miehen yllätyslomalle Vanajanlinnaan, ja tulomatkalla poikkesimme Turengissa antiikkiliikkeessä. Tämä astiakaappi löytyi sieltä, ja muutamien mutkien kautta se löysi tiensä meidän kotiimme.

Astiakaappia täyttävät Pentikin Vanilja-astiat sekä miehen aluillaan oleva Senta -viinilasikeräily.

Sellainen keittiö löytyy meidän huushollista. Ihania kesäpäiviä teille uudet ja vanhat blogiystävät, lupaan käydä blogejanne tutkimassa lähipäivinä parin viikon tauon jälkeen.