Varoitus kaikille ei-kissaihmisille: Kissapostaus tulossa.
Meillä asustaa superlatiivikissa nimeltä Kertu. Viron kissatarhalta meille joulun alla muuttanut, juuri kaksi vuotta täyttänyt Kertu
on nimittäin meidän kolmesta kissasta, ja monissa asioissa myös kaikista tuntemistani
kissoista, eniten kaikkea ääripäätä.
...villein...
...aktiivisin...
...uteliain...
...häikäilemättömin...
...huomionkipein...
...koomisin...
...tungettelevin...
...hellin...
...pureskelevin...
...läheisyydenkipein...
...rasittavin...
...nopein...
...hölmöin...
...pienikokoisin...
...kovin haastamaan riitaa...
...kovin hoitamaan ja hellimään lajitovereitaan...
...hyppii korkeimmalle...
...mahtuu pienimmistä koloista...
...tunteita herättävin - niin hyvässä kuin pahassa....
...raivostuttavin...
...fiksuin...
...kekseliäin...
...tottelemattomin...
...omapäisin...
...kovapäisin...
...väsymättömin...
...räivin...
...leikkisin...
...sitkein...
...rohkein...
Nukkuessaan näyttää kiltimmältä kuin mikään muu kissa, mutta on herätessään täydellinen täystuho.
Uskomattoman sympaattinen, suloinen ja rakastettava kissa, toisinaan
niin rasittava ja raivostuttava, ettei mitään rajaa. On kaikkialla
samaan aikaan, haluaa osallistua kaikkeen, tunkeutuu kaappeihin,
laatikoihin, vessanpönttöön, onnistuu provosoimaan muut kissat mukaan
rikollisiin puuhiin, haastaa eniten riitaa, jyrsii
ihmisiä jatkuvasti, oppii koko ajan uusia jekkuja (aukoo laatikoita,
levittelee ja pudottelee tavaroita, kuljettaa ja piilottelee esineitä, koodailee kannettavan päällä kävellessään tietokoneen jumiin monta kertaa viikossa, keksii keinot kaikkeen)... Toisaalta on uskomattoman läheisyydenkipeä,
tekee kaikki keinot päästäkseen syliin ja ihmisen viereen, luottaa
ihmiseen loputtomasti, tekee tuttavuutta kaikkien kanssa, rakastaa
kaikkea ja kaikkia.
Viime syksynä me etsittiin rauhalliselle ja laiskanpulskealle Taaville rauhallista,
aikuista leikkikaveria. Joskus kysyn itseltäni, miksi me hankittiin
kissa, jonka esittelytekstikin jo kertoi kissan olevan äärimmäisen
aktiivinen, samaan aikaan kaikkialla ja haluavan olla mukana ihan
kaikessa, mitä tapahtuu? Miksi ihmeessä me valittiin kissa, joka teki
ensivaikutelman ensikodissaan kävelemällä häikäilemättä syliin ja
puremalla vimmatusti sormia? Miksi ihmeessä me se otettiin?
No kun se on Kertu. Kaikessa raivostuttavuudessaan se on vaan aivan uskomattoman valloittava persoona. Meidän älykääpiö. Tuhma-jussi. Superlatiivikissa. :)
