tiistai 22. heinäkuuta 2014

Puu


Meille tuli puu. 



Meillä oli tuollainen karahka vuosi sitten, mutta nakkasin sitten mäkeen, ja olen nyt jonkin aikaa jo haikaillut uutta. Siinä tönöttää. On siimalla kiinni katossa, ettei kaadu, vaikka joku nelijalkainen päättäisi alkaa sitä ronkkimaan. Karahkaan ripustin siskon tekemät sydämet. Olkoon nyt vaikka tuollainen riisuttu joulukuusi keskellä kesää.




Mikään kissojen ulottuville sijoittuva kasvi meillä ei menesty, mutta koska kaipasin noihin ihannetölkkeihin jotain vihreää, ostin niihin aloet ja piilotin ruukut valkoiseen soraan. Päältä niitä pääsisi näykkimään halutessaan, mutta ovat pitäneet hampaansa näistä toistaiseksi irti.




Tonttu kesässä pitää mielen joulussa - tosin, että tällä kaverilla saattaa olla vähän kuuma näillä helteillä.








Palanen kissakkaita sisustusratkaisuja: kiipeilypuu. Olohuoneessa portaiden vieressä on kiinteisiin rakenteisiin kuuluva rautapylväs, joka sittemmin päällystettiin valkoisella nailonköydellä. Sitä kaahataan päivittäin sata lasissa ylös. Parrun yläpäästä pääsee loikkaamaan astiakaapin päälle ja sieltä taas alas kaiteiden välistä portaikkoon hyppäämällä. Kertu oikein sopivasti päätti näyttää mallia, jotta pääsin todistamaan, että toimii.




Sisarukset neuvottelevat, että mahtuisko toinenkin hyllyn päälle kaveriksi. Ei mahtunut. Kävi kyllä kokeilemassa, mutta joukon valtias, pienikokoinen Kertu ison egonsa kanssa pisti siskon rivakasti häipymään.


Nahkamies rakkaimman, ainoan leluksi kelpuuttamansa hiiren kanssa. Tuon iljettävän, nuhruisen möykyn, jota olen pessyt monta kertaa, kun on uinut monta kertaa lattiakaivossa ja on kaivettu monta kertaa imurin pölypussista - vaan kun mikään muu ei kelpaa. Ei edes ne kaksi ihan samanlaista hiirtä, jotka ostin, jotta pääsisin tuosta ällötyksestä eroon. Ne eivät kiinnosta, mutta tämä kulkee aina mukana.



Siin missä nahkamies koheltaa, nauttii Grisli hellepäivistä huilaillen....



...Kertu huolehtii kunnostaan ja urheilee terassin oven kärpäsverkossa kiipeillen....



...ja Taavi huolehtivaisena miehenä on valmistanut omistajilleen herkkuaterian: grillattua häntää. Kiitos.

18 kommenttia:

  1. Ihana puu! Sopii niin hyvin teille, minäkin olen risunainen ja tykkään tuollaisista, toisinnaan kerään oksia isoon maljakkoon. Kissat ovat söpöjä ja on ne vain kovia kiikkumaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä ei hetkeen olekaan näitä risuja ollut, mutta nyt taas. Maljakoissa eivät toimi kissojen takia, mutta tuossa on saanut olla rauhassa, kun eivät ihan helposti ylety ronkkimaan.

      Poista
  2. Aivan ihana puu!
    Aurinkoisia päivä lähesnaapurille ;)

    VastaaPoista
  3. Sinulla on taito kirjoittaa hauskasti :) Näitä juttujasi on ilo lukea!
    Muistuu noista jutuista oma rakas edesmennyt riiviökissa mieleen ;)

    VastaaPoista
  4. Voi hyvä sylvi tuota sun jengiäs :D
    Vaikee sanoo mikä oli paras, mutta Kertu kärpäsverkossa on ihan hulvaton!!

    Ai puu? Joo. Ihan kiva :) (mä nyt noita kissoja täällä vaan...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kertu toimii myös oikeasti hyvänä kärpäspyydyksenä. Joku surkea surriainen kun sattuu sisälle pääsemään, saalistaa tuo pieni tuholinen niin pitkään sinkoilleen tarvittaessa vaikka pitkin seiniä, että saa lopulta kärpäsen kiinni. Pureskelee hengettömäksi, jonka jälkeen Alvin saa syödä päivän lihapalansa. Aina sama juttu. :)

      Poista
  5. Veikeä puu ja vallaton kissaurheilijajoukkue sulla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, täällä treenataan täyttä häkää ensi kesän kissaurheilun EM-kisoihin.

      Poista
  6. Haha, loistavat kuvat taas :D Kissojen touhuja seuratessa ei käy aika pitkäks! Kovasti rapsutuksia karvakavereille ja nahkaiselle myös :) -Minna

    VastaaPoista
  7. Ihanaa kissaelämää ja kissanelämää!
    Grillattu häntä, kesän paras grilliherkku! :o)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisinaan on tarjoiltu kokonaista kissaa, tällä hetkellä tarjolla vain tuo häntä. :D

      Poista

Kommenttisi tai ajatuksesi ilahduttaa aina. :)