Morsiusneidon valkoinen unelma

Kotikonnuilla käydessämme löytyi äitin kaapista keltainen laatikko, jonka avaaminen on aina ollut hurjan jännittävää - olkoonkin, että olen aina tarkalleen tiennyt, mitä tuossa laatikossa on säilytetty. Laatikossa oli vanha morsiusneidon mekko, joka tehtiin minulle kuusivuotiaana ollessani morsiusneitona setäni ja hänen morsiamensa häissä.

Tuo morsian oli minulle jonkinlainen suuri lapsuuden idoli pitkine, maailman kauniimpine hiuksineen, ja olin onnesta soikeana kun minua ja veljeäni pyydettiin häihin morsiuslapsiksi. Ja morsiamen äidin ompelema valkoinen morsiusneidon mekko oli niin ihana, ettei sitä olisi malttanut ikinä riisua.

Kaapin kätköissä miltei täydellisenä säilynyt prinsessaunelma muutti meille, ja muistuttaa vanhan oven päällä roikkuessaan omasta historiastani.

Asukokonaisuuteen kuului myös tämä valkoinen hörhelöpanta - kimppu sen sijaan ei valitettavasti ole ajan saatossa säilynyt.

Todistusaineistoakin löytyi.. Oi niitä aikoja. :)

Pääsiäinen Pohjanmaalla

Tunnelmia pääsiäisenvietosta Pohjanmaan kotikonnuilla.

Pääsiäisen vietosta on ollut harmonia ja rauhallisuus kaukana, sillä täällä on sahattu, hiottu, höylätty ja ommeltu yötä päivää - vaan ai että mä olen niin nauttinut. :)

Saarekeunelmia

Alussa oli vain vetimet, visio ja minä.

Kodissamme on erillinen ruokailutila olohuoneen yhteydessä, joten haaveissa on ollut rakentaa keittiöön saareketyyppinen pöytä, joka toimisi sekä työtasona että pienempänä ruokapöytänä.

Saarekkeen idea on rakentunut hiljalleen. Visioita on koottu paperille, ja vaikutteita on haettu netistä ja huonekaluliikkeistä. Nyt meidän saarekevisiomme on valmis, puumateriaalit hankittu ja auton nokka osoittaa muutaman päivän päästä Pohjanmaan kotikontuja ja isukin verstasta kohti.

Aiemmista visioista ja piirustuksista ei ota selvää kukaan muu kuin minä, ja koska parin päivän päästä rakentelun alkaessa kuvat tulisi olla muidenkin kuin minun tulkittavissani, väsäsin tänään selkeämmät piirustukset saarekesuunnitelmista. Toiselle puolelle tulee siis lasiovellinen kaappi hyllyineen sekä kaappin ja pöytätason väliin avohylly, toiselle puolelle pöytätason alle tila tuoleille - näin saareke toimii siis sekä työtasona että aamupalapöytänä, kuten ajatus oli.

Saas nähdä miten hyvin tämä mun korkean insinööritason piirustukseni tulee vastaamaan valmista tekelettä. :)

Bauhausin alesta löytyi joskus hauskat aterinvetimet. Nämä tulevat saarekkeen kaapin oviin vetimiksi. Ovat kivasti kuluneen ja tummuneen näköiset.

Enää kaksi päivää töitä ja sitten pääsiäislomaa viettämään. Ensin oli tarkoituksena viettää rauhallinen pääsiäinen kotona, vaan rupesi tuo saareke niin polttelemaan, että päätettiin kuitenkin lähteä pääsiäiseksi Pohjanmaalle nikkaroimaan. Myös kankaita on pakattu mukaan, kotikonnuilla kun on aikaa ja inspiraatiota usein kaikenlaiseen muuhunkin väkertelyyn.

 

Kuva-arkistojen kätköistä löytyi tämä vinkeä kuva reilun kahdenkymmenen vuoden takaa - jo silloin innokas ompelija äitin Singerin äärellä, ja sama konehan palvelee edelleen.

Varautukaahan siis siihen, äippä ja iskä, että kohtuuäänekäs keskimmäinen kekara on tulossa kotiin :) 

Taululle kaveri

Pari viikoa sitten väkertämämme ajatustaulu ruokailutilan tapetin jämäpalasta sai tänään kaverin vierelleen.

Vanhoja aarteita

Tänään mies yllätti minut reissulla Antiikkikahvila Pehtooriin Pinsiöön. Pehtoori on tutustumisen arvoinen paikka vanhoista tavaroista pitäville, ja sieltä löytyy antiikkihuonekalujen lisäksi monenlaisia vanhoja pikkuesineitä sekä uusvanhoja sisustustavaroita.

Pehtoorista löytyi hurjasti kaikenlaista pientä ja jännittävää, ja vieläpä huikean sopivaan hintaan! Puolat maksoivat euron kipale, värttinä puolan kanssa 2,5 e, sukkula 3 e. Joku viikko sitten tutkin vastaavaa värttinää kirpputorilla, vaan jätin ostamatta, koska kapistus maksoi seitsemän euroa. Ostamatta jättäminen vaivasi tähän päivään asti, vaan nyt olin hurjan tyytyväinen, etten tuota kohtuukallista värttinää aikaisemmin ostanut.

Myös muutama metri ihastuttavaa pitsiä lähti mukaan.

Leivosvormuja olen keräillyt pitkän aikaa, ja nyt löytyi taas muutama uudenlainen vormu. Näilläkin oli hintaa euron kappale.

Ylöjärvellä kävimme Kauppakeskus Elossa, ja siellä vietin pitkän tovin sisustusliike Rustiiassa. Mukaan lähti Home -kyltti (4,50 e) ja pieni kangassydän (2,90 e).

Huuto.netistä huutamani tuolit odottavat nyt pestyinä käsittelyä. Tuolikaunottaret hurmasivat minut täysin, ja kunnon pesun jälkeen niistä paljastui varsin hyväkuntoiset ja kehityskelpoiset yksilöt. Istuinosat menivät vaihtoon, ja huomenna tuolit saavat pintaansa valkoisen maalin. Niin, ja maksoin kahdesta tällaisesta yhteensä vain 20 e.

Muorilta ennakkoperimäni vanha matkalaukku on viikonlopun aikana joutunut myös käsittelyyn. Matkalaukun ruutuinen paperikuosi oli likainen ja kulunut, joten blogimaailmasta löytämäni idean myötä (valitettavasti en enää löydä tuota blogia, josta idea aikoinaan mieleen tarttui) päällystin sisäpuolen uudelleen vanhoilla laulukirjan sivulla.

Mukavaa viikonlopun jatkoa toivottelee vanhojen tavaroiden lumoissa,

Eena

Kevään viimeisiä villasukkahetkiä

Yksi elämän pienistä ihanista asioista ovat villasukat. Äitin tekemät sukat saapuivat postissa jo aikoja sitten, vaan tänäiltana oli kotiin tullessa niin uninen ja viluinen olo, että päätin pitkästä aikaa vetää villasukat jalkaani iltaa lämmittämään.

Äitin edellinen villasukkaposti edusti vähän värikkäämpää maailmaa.

Muorilta saatujen kevätsukkien villalanka on värjätty luonnonkasveilla. Tuo lankojen värjäys oli kotikonnuilla 1980-1990-lukujen vaihteen villitys, ja noita lankoja on muorin varastoissa edelleen jäljellä. Kotirannassamme kylän eukot keittelivät suurissa padoissaan jäkälää, käpyjä, kääpiä, koivun lehtiä... Lankavyyhtejä keitettiin väriliemissä ja huuhdottiin järvessä, keitettiin ja huuhdottiin, ja taas keitettiin ja huuhdottiin. Meille lapsille tuo tiesi, paitsi jännittävää sosiaalista toimintaa omassa kotirannassa, myös rahaa - muori nimittäin maksoi meille muun muassa 10 penniä jokaisesta kävystä, jonka hänen keitokseensa keräämme - ja mehän kiersimme muovipussit pyöränsarvissa pitkin metsiä käpyjä etsimässä markan kuvat silmissä kiiluen. Oi niitä aikoja...

Isommista jaloista pienempiin, kiitokset pikkuruiselle kummipojalle ja tämän äipälle tämän illan pirtelötreffeistä - olipa mukava taas nähdä.

Ja kohta on taas viikonloppu edessä. Sitä odotellessa!

Kevätfiiliksissä

Viikonlopun aikana tuli tehtyä jonkinmoista alkukevään siivousta ja koti jäi suorastaan huutamaan vihreää. Talven aikana olen onnistunut tappamaan viimeisetkin viherkasvit, joten tänä aamuna kaahasimme Plantageniin ja paikkasimme tilanteen. Ja kyllä se kannattikin, heti tuli keväisempi tunnelma. Kaiken kruunasi tietysti kirkkaan valoisa päivä, joka heijastui sisätiloihinkin, olkoonkin, että lunta tuprutti pihalla taas tänäänkin.

Ompeleminen on jäänyt viime aikoina melko vähälle. Joskus muinoin rentouduin ompelukoneen ääressä lähes joka viikonloppu, nyt on tullut puuhailtua muiden näpertelyiden parissa. Eilisen illan pyörittelin käsissäni ompelutarvikkeita, pitsejä ja kankaita ja visioin. Tämän päivän Plantagen -reissun jälkeen olin täynnä ompeluenergiaa.

Jotakin tuli valmiiksi, paljon jäi vielä kesken - minä kun en osaa kerralla tehdä jotakin valmiiksi, vaan värkkään monen projektin kanssa samaan aikaan.

Pienestä puukaulimesta kehittyi idea, jonka toteutin hyvin valkoisin värivalinnoin astiakaapin kylkeen.

Pieni naulakko koki myös tuunauksen ja nyt toimii vanhojen keittiövälineiden ripustustelineenä.

Jos jaksan olla ahkera, pääsen ensi viikon aikana lisäilemään tänne myös kuvia viikonloppuna alkaneesta kranssiprojektista sekä muista puuhasteluista - ai niin, ja tiistainahan haemme Helsingissä käydessämme huuto.netistä löytämäni ihanat vanhat tuolit. Niistä esimakua alla (kuva huuto.netin myynti-ilmoituksesta). Pian on taas ruokailuryhmämme kuuden istuttava, tokikin projektiahan näissä on ennen sitä.

Aurinkoista alkavaa viikkoa ja kiitokset kommenteistanne!